Tämä sivu on vanhentunut työversio ja liittyy käännöksen kehitysvaiheeseen. Verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (WCAG) 2.0 virallinen suomenkielinen käännös löytyy osoitteesta http://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi/.

This page is outdated working copy related to the translation process. The authorised Finnish translation of the Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0, Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0, is available at http://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi/.

[Sisällysluettelo]

W3C

Candidate Authorized Translation:
Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0

Lead translating organization:
Tampere University of Technology, Hypermedia Laboratory, W3C Finnish Office
Korkeakoulunkatu 10, P.O.Box 527, FI-33720 Tampere, Finland
Translation coordinators: Ossi Nykänen & Anne-Maritta Tervakari
The translation was financially supported by the Ministry of Transport and Communications, and the Ministry of Finance, Finland.

Virallinen suomenkielinen käännös

9. joulukuuta 2010

Tämä versio:
http://www.w3c.tut.fi/translations/tr/2010/CAT-WCAG20-20101209/
Edellinen versio:
http://www.w3c.tut.fi/translations/tr/2010/CAT-WCAG20-20100818/
Alkuperäinen englanninkielinen versio:
http://www.w3.org/TR/2008/REC-WCAG20-20081211/
Käännöksen errata:
http://www.w3c.tut.fi/translations/tr/2010/CAT-WCAG20-20101209/errata.html
Käännöstyötä johtanut organisaatio:
Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto
Korkeakoulunkatu 10, PL 527, 33720 Tampere
Käännös, koordinaatio ja editointi: Ossi Nykänen & Anne-Maritta Tervakari
Käännöstyötä rahoittivat Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Valtionvarainministeriö.
Käännöksen kommentointivaiheen yhteistyökumppanit:
Ilmoitus käännöstyön aloittamisesta löytyy W3C:n postiarkistosta. Suuri kiitos kaikille kommentointityöhön osallistuneille!
Yhteenveto ehdotetun virallisen käännöksen julkisista kommenteista:
http://lists.w3.org/Archives/Public/public-auth-trans-fi/2010Dec/0000.html

Tämä on virallinen käännös W3C-dokumentista. Käännöstyössä on noudatettu W3C:n käytäntöä Policy for W3C Authorized Translations. Mikäli käännöksestä löytyy epäselvyyksiä tai virheitä, noudatetaan alkuperäistä englanninkielistä dokumenttia.

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0

W3C-suositus 11. joulukuuta 2008

Alkuperäinen englanninkielinen versio:
http://www.w3.org/TR/2008/REC-WCAG20-20081211/
Viimeisin englanninkielinen versio:
http://www.w3.org/TR/WCAG20/
Edellinen englanninkielinen versio:
http://www.w3.org/TR/2008/PR-WCAG20-20081103/
Toimittajat:
Ben Caldwell, Trace R&D Center, University of Wisconsin-Madison
Michael Cooper, W3C
Loretta Guarino Reid, Google, Inc.
Gregg Vanderheiden, Trace R&D Center, University of Wisconsin-Madison
Edelliset toimittajat:
Wendy Chisholm (heinäkuuhun 2006 asti W3C:ssä)
John Slatin (kesäkuuhun 2006 asti organisaatiossa Accessibility Institute, University of Texas at Austin)
Jason White (kesäkuuhun 2005 asti Melbournen yliopistossa)

Ole hyvä ja katso alkuperäisen englanninkielisen dokumentin errata, joka saattaa sisältää normatiivisia korjauksia.

Katso myös käännöksiä (translations).

Alkuperäinen lähde on saatavilla myös ei-normatiivisissa formaateissa, katso Alternate Versions of Web Content Accessibility Guidelines 2.0.


Tiivistelmä

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0) kattaa laajan joukon suosituksia, joiden avulla verkkosisällön saavutettavuutta voidaan parantaa. Näiden ohjeiden noudattaminen tekee sisällön saavutettavaksi laajalle joukolle ihmisiä, joilla on vammoja tai rajoitteita. Tällaisia ovat mm. sokeus ja heikkonäköisyys, kuurous ja huonokuuloisuus, oppimisvaikeudet, kognitiiviset rajoitteet, liikuntakyvyn rajoitteet, puhevaikeudet, valoherkkyys sekä näiden yhdistelmät. Näiden ohjeiden noudattaminen tekee verkkosisällöstä usein myös yleisesti käytettävämpää.

WCAG 2.0 onnistumiskriteeristö on kirjoitettu testattavina lausumina, jotka eivät ole riippuvaisia yksittäisestä teknologiasta. Erillisissä dokumenteissa annetaan ohjeistusta siitä, miten onnistumiskriteerien asettamat vaatimukset voidaan täyttää tiettyjä teknologioita käytettäessä sekä myös yleistä tietoa siitä, miten tulkita näitä kriteerejä. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Overview -dokumentista löytyy johdanto ja linkkejä WCAG:n englanninkieliseen tekniseen aineistoon ja koulutusmateriaaliin.

WCAG 2.0 on seuraava versio Web Content Accessibility Guidelines 1.0 (WCAG10) -dokumentista, joka julkaistiin W3C-suosituksena toukokuussa 1999. Vaikkakin on mahdollista noudattaa joko WCAG 1.0 tai WCAG 2.0 -suosituksia (tai molempia), W3C suosittelee, että silloin, kun on kyse uudesta ja päivitetystä sisällöstä, käytetään versiota WCAG 2.0. W3C suosittaa myös, että verkkosaavutettavuuden käytänteitä kuvaavissa linjauksissa viitataan suositukseen WCAG 2.0.

Dokumentin tila

Tämä osio kuvaa tämän dokumentin tilan sen julkaisuhetkellä. Muut dokumentit voivat korvata tämän dokumentin. Luettelo nykyisistä W3C-julkaisuista ja viimeisin versio tästä teknisestä raportista löytyvät W3C technical reports index -dokumentista osoitteessa http://www.w3.org/TR/.

Tämä on W3C-suositus Verkkosisällön saavutettavuusohjeista 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0). Dokumentin on tuottanut Web Content Accessibility Guidelines Working Group.

W3C-jäsenet, ohjelmistokehittäjät ja muut W3C-ryhmät sekä aiheesta kiinnostuneet tahot ovat katselmoineet tämän dokumentin, ja W3C:n johtaja on hyväksynyt sen W3C-suositukseksi. Se on vakiintunut dokumentti ja sitä voidaan käyttää lähteenä tai siihen voidaan viitata toisesta dokumentista. W3C:n rooli suosituksen tekijänä on tehdä spesifikaatio tunnetuksi ja edistää sen laajamittaista käyttöönottoa. Tämä tehostaa Webin toiminnallisuutta ja yhteentoimivuutta.

WCAG 2.0 -dokumenttia täydentää joukko ei-normatiivisia dokumentteja, Understanding WCAG 2.0 ja Techniques for WCAG 2.0. Vaikka näillä dokumenteilla ei ole samaa muodollista asemaa kuin WCAG 2.0:lla, ne tarjoavat tärkeää WCAG:in ymmärtämisessä ja implementoinnissa tarvittavaa informaatiota.

Työryhmä pyytää, että (englanninkielisen lähdedokumentin) kommentointi tapahtuisi siihen tarkoitetun verkkolomakkeen (online comment form) avulla. Jos tämä ei ole mahdollista, kommentteja voi lähettää myös osoitteeseen public-comments-wcag20@w3.org. Julkinen kommenttiarkisto on vapaasti saatavilla (ks. archives for the public comments list). WCAG 2.0 -suosituksesta saatavien kommenttien perusteella ei tehdä muutoksia dokumentin tähän versioon, mutta ne voidaan huomioida erratassa tai tulevissa WCAG-versioissa. Työryhmä ei suunnittele tuottavansa muodollisia vastineita kommentteihin. Postituslistan arkistot (WCAG WG mailing list discussions) ovat julkisesti saatavilla, ja työryhmä saattaa tulevaisuudessa käsitellä tästä dokumentista saatuja kommentteja.

Tämä dokumentti on tuotettu osana W3C:n saavutettavuusaloitetta WAI (Web Accessibility Initiative (WAI)). WCAG-työryhmän tavoitteet on kuvattu WCAG Working Group charter -dokumentissa. WCAG-työryhmä on osa teknistä WAI-toimintaa (WAI Technical Activity).

Tämän dokumentin tuottanut ryhmä toimi W3C:n patenttikäytännön mukaisesti (5 February 2004 W3C Patent Policy). W3C ylläpitää julkista sivua public list of any patent disclosures ryhmän työn tuotosten yhteydessä; kyseinen sivu sisältää myös ohjeita patenttien käsittelyyn. W3C:n patenttikäytäntö ohjeistaa kuinka toimia tilanteessa, jossa suositukseen liittyy patenttivaatimuksia. Henkilö, jolla on varsinaista tietoa patentista, jonka hän uskoo sisältävän olennaisia patenttivaatimuksia, tulee ilmoittaa asiasta section 6 of the W3C Patent Policy edellyttämällä tavalla. (An individual who has actual knowledge of a patent which the individual believes contains Essential Claim(s) must disclose the information in accordance with section 6 of the W3C Patent Policy.)


Sisällysluettelo

Liitteet


Johdanto

Tämä osio on informatiivinen.

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0 (Web Content Accessibility Guidelines [WCAG] 2.0) määrittelee, kuinka tehdä verkkosisällöstä paremmin saavutettavaa henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita. Saavutettavuus koskee laajaa joukkoa vammoja ja rajoitteita, muun muassa näkö-, kuulo-, puhe-, kognitio-, kieli- ja oppimisvaikeuksia sekä fyysisiä ja neurologisia vammoja ja rajoitteita. Huolimatta siitä, että ohjeet kattavat laajan joukon haittoja, ne eivät pysty huomioimaan kaikentyyppisiä tai -tasoisia vammoja ja rajoitteita eikä niiden yhdistelmiä. Nämä ohjeet tekevät verkkosisällöstä käytettävämpää myös vanhemmille henkilöille, joiden kyvyt muuttuvat ikääntymisen myötä. Ohjeet auttavat usein myös yleisesti parantamaan käytettävyyttä kaikille käyttäjille.

WCAG 2.0 on kehitetty W3C:n toimintaohjeen (W3C process) mukaisesti yhteistyössä eri puolilta maailmaa olevien yksityishenkilöiden ja organisaatioiden kanssa. Työn tavoitteena on ollut tuottaa verkkosisällön saavutettavuudesta yhteinen standardi, joka vastaa kansainvälisesti yksityishenkilöiden, organisaatioiden ja hallitusten tarpeisiin. WCAG 2.0 rakentuu WCAG 1.0:n perustalle (WCAG10) ja on suunniteltu laajasti yhteensoveltuvaksi nykyisiin ja tuleviin eri verkkoteknologioihin. WCAG 2.0 on tarkoitettu myös testattavaksi käyttäen automatisoidun testin ja ihmisen suorittaman arvioinnin yhdistelmää. Johdannon WCAG-aihepiiriin tarjoaa Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Overview.

Verkkosaavutettavuus riippuu saavutettavan sisällön lisäksi myös saavutettavista verkkoselaimista ja muista asiakasohjelmista. Myös sisällöntuotannon välineillä on tärkeä rooli verkkosaavutettavuudessa. Seuraavat dokumentit tarjoavat yleiskuvan siitä, kuinka nämä verkkosovelluskehityksen ja vuorovaikutuksen komponentit toimivat yhdessä:

WCAG 2.0 -ohjeistuksen tasot

WCAG-ohjetta käyttävät monenlaiset yksilöt ja yhteisöt, mm. verkkosuunnittelijat, sovelluskehittäjät, päättäjät, hankintavastaavat, opettajat ja opiskelijat. Jotta tämän kohdeyleisön vaihteleviin tarpeisiin vastattaisiin, ohjeistusta tarjotaan useilla eri tasoilla. Ohjeistus käsittää periaatteita, yleisiä ohjeita, testattavia onnistumiskriteereitä, monipuolisen kokoelman riittäviä tekniikoita ja neuvoa-antavia tekniikoita sekä dokumentoituja tyypillisiä virheitä esimerkein, resurssilinkein ja koodein varustettuna.

  • Periaatteet - Ylimmällä tasolla olevat neljä periaatetta muodostavat verkkosaavutettavuuden perustan: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja lujatekoisuus. Katso myös Understanding the Four Principles of Accessibility.

  • Ohjeet - Periaatteiden tason alapuolella ovat ohjeet. Laaditut 12 ohjetta tarjoavat sisällöntuottajille työskentelyn perustavoitteet niin, että tuotettu sisältö olisi saavutettavaa henkilöille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Ohjeet eivät ole testattavia, mutta ne tarjoavat puitteet ja yleiset tavoitteet, jotka auttavat sisällöntuottajia ymmärtämään onnistumiskriteereitä ja implementoimaan tekniikoita paremmin.

  • Onnistumiskriteerit - Jokaiselle ohjeelle on laadittu testattavia onnistumiskriteereitä, jotta WCAG 2.0 -ohjeistusta voidaan käyttää silloin, kun vaatimusten määrittely ja ohjeidenmukaisuuden testaus ovat välttämättömiä, kuten esimerkiksi määrittelydokumentaatiossa, hankinnoissa, säädöksissä ja sopimuksissa. Jotta erilaisten sidosryhmien ja tilanteiden tarpeisiin voitaisiin vastata, on ohjeiden noudattamiselle määritelty kolme tasoa: A (matalin), AA ja AAA (korkein). Lisäinformaatiota WCAG-tasoista löytyy Understanding Levels of Conformance -dokumentista.

  • Riittävät ja neuvoa-antavat tekniikat - Työryhmä on myös vahvistanut laajan joukon tekniikoita jokaiselle ohjeelle ja onnistumiskriteerille. Tekniikat ovat informatiivisia ja jakautuvat kahteen kategoriaan: riittäviin ja neuvoa-antaviin. Neuvoa-antavat tekniikat ylittävät yksittäisten onnistumiskriteerien vaatimukset ja tarjoavat sisällöntuottajille mahdollisuuden noudattaa ohjeita paremmin. Jotkin neuvoa-antavista tekniikoista käsittelevät sellaisia saavutettavuuden esteitä, joita testattavat onnistumiskriteerit eivät kata. Tapauksissa, joissa tyypilliset epäonnistumiset ovat tunnettuja, ne on myös dokumentoitu. Katso myös Sufficient and Advisory Techniques in Understanding WCAG 2.0.

Ohjeistuksen eri tasot (periaatteet, ohjeet, onnistumiskriteerit sekä riittävät ja neuvoa-antavat tekniikat) toimivat yhdessä opastaen tekemään verkkosisällöstä paremmin saavutettavaa. Sisällöntuottajia rohkaistaan tarkastelemaan ja soveltamaan kaikkia tasoja mahdollisuuksiensa mukaisesti, mukaan lukien neuvoa-antavat tekniikat, jotta voitaisiin parhaiten vastata mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon tarpeisiin.

On syytä huomata, että korkeimmankaan tason (AAA) ohjeita noudattava sisältö ei ole saavutettavaa kaikille käyttäjille, joilla on jonkin tyyppinen tai jonkinasteinen vamma, rajoite tai niiden yhdistelmä erityisesti kognition, kielen ja oppimisen alueilla. Sisällöntuottajia rohkaistaan ottamaan huomioon koko tekniikoiden valikoima, mukaan lukien neuvoa-antavat tekniikat, sekä lisäksi etsimään asiaan liittyviä neuvoja nykyisistä hyvistä käytännöistä varmistaakseen, että verkkosisältö on mahdollisimman saavutettavaa tälle yhteisölle. Metadata (ks. metadata) voi auttaa käyttäjiä löytämään heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvaa sisältöä.

WCAG 2.0:aa täydentävä dokumentaatio

WCAG 2.0 -dokumentti on suunniteltu vastaamaan vakiintunutta, viitattavissa olevaa teknistä standardia tarvitsevien ihmisten tarpeisiin. Muu täydentävä dokumentaatio perustuu WCAG 2.0 -dokumenttiin ja käsittelee muita tärkeitä pyrkimyksiä, esimerkiksi valmiutta päivitettävällä tavalla kuvata, kuinka WCAG:ia on mahdollista soveltaa uusissa teknologioissa. Täydentävä dokumentaatio sisältää:

  1. How to Meet WCAG 2.0 - Mukautettavissa oleva WCAG 2.0:n pikaopas, joka sisältää kaikki ohjeet, onnistumiskriteerit ja tekniikat. Pikaopas on tarkoitettu sisällöntuottajien työkaluksi verkkosisältöjen kehittämisessä ja arvioimisessa.

  2. Understanding WCAG 2.0 - Opas WCAG 2.0:n ymmärtämiseen ja implementoimiseen. Jokaiselle ohjeelle, onnistumiskriteerille ja avainkohdalle on saatavilla lyhyt "Understanding"-dokumentti.

  3. Techniques for WCAG 2.0 - Kokoelma tekniikoita ja tyypillisiä virheitä, joista jokainen on erillisessä kuvauksen, esimerkkejä, koodia ja testejä sisältävässä dokumentissa.

  4. The WCAG 2.0 Documents - Diagrammi ja kuvaus teknisten dokumenttien keskinäisistä suhteista ja linkityksistä.

Katso Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Overview, joka sisältää kuvauksen WCAG 2.0 -tukimateriaalista, esimerkiksi WCAG 2.0 -koulutusmateriaaleja. Lisämateriaalit, jotka käsittelevät sellaisia aiheita kuin verkkosaavutettavuuden liiketoiminnallinen merkitys, toimeenpanosuunnitelma verkkopalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi ja saavutettavuuden toimintalinjaukset, on lueteltu sivulla WAI Resources.

Tärkeitä WCAG 2.0 -termejä

WCAG 2.0 sisältää kolme tärkeää termiä, jotka eroavat WCAG 1.0:sta. Kukin näistä on esitelty alla lyhyesti ja määritelty tarkemmin sanastossa.

Verkkosivu

On tärkeää huomata, että tässä standardissa termiin "verkkosivu" sisältyy paljon enemmän kuin staattiset HTML-sivut. Se sisältää myös yhä dynaamisemmat verkkosivut, jotka ovat yleistymässä verkossa, mukaan lukien "sivut", jotka voivat esittää kokonaisia virtuaalisia ja vuorovaikutteisia yhteisöjä. Esimerkiksi termi "verkkosivu" sisältää immersiivisen, vuorovaikutteisen ja elokuvaa muistuttavan kokemuksen, joka löytyy yhdestä URI-osoitteesta. Saadaksesi lisätietoa, katso Understanding "Web Page".

Ohjelmallisesti selvitettävä

Useat onnistumiskriteerit vaativat, että sisältö (tai sisällön tietyt osa-alueet) voidaan "selvittää ohjelmallisesti". Tämä tarkoittaa, että sisältö on toimitettu siten, että asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat lukea ja esittää tämän informaation käyttäjille eri modaliteettien avulla. Saadaksesi lisätietoja, katso Understanding Programmatically Determined.

Saavutettavuudeltaan tuettu

Kun teknologiaa käytetään tavalla, joka on saavutettavuudeltaan tuettu, tarkoittaa se sitä, että kyseinen teknologia toimii avustavien teknologioiden (Assistive Technologies, AT) sekä käyttöjärjestelmien, selainten ja muiden asiakasohjelmien saavutettavuusominaisuuksien kanssa. WCAG 2.0:n onnistumiskriteerien täyttämiseksi voidaan tietyn teknologian ominaisuuksiin nojautua vain, jos niitä on käytetty tavalla, joka on "saavutettavuudeltaan tuettu". Teknologian ominaisuuksia voidaan käyttää tavoilla, jotka eivät ole saavutettavuudeltaan tuettuja (eivät toimi avustavien teknologioiden kanssa jne.), kunhan minkään onnistumiskriteerin täyttäminen ei riipu niistä (ts. sama informaatio tai toiminnallisuus on myös saatavilla toisella, tuetulla tavalla).

Termin "saavutettavuudeltaan tuettu" määritelmä löytyy näiden ohjeiden osiosta Liite A: Sanasto. Saadaksesi lisätietoja, katso Understanding Accessibility Support.

WCAG 2.0 -ohjeet

Tämä osio on normatiivinen.

Periaate 1: Havaittava - Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.

Ohje 1.1 Tekstivastineet: Tarjoa tekstivastineet kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle siten, että sisältö voidaan muuttaa muihin tarvittaviin muotoihin, kuten isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboliksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi.

1.1.1 Ei-tekstuaalinen sisältö: Kaikki käyttäjälle esitettävä ei-tekstuaalinen sisältö on varustettu saman tarpeen täyttävällä tekstivastineella, pois lukien alla luetellut tapaukset. (Taso A)

  • Kontrollit, syöte: Ei-tekstuaalisella sisällöllä on sen tarkoituksen kuvaava nimi, jos se toimii kontrollina tai vastaanottaa käyttäjän syötettä. (Tutustu ohjeeseen 4.1 saadaksesi lisää vaatimuksia kontrolleille ja käyttäjän syötettä vastaanottavalle sisällölle.)

  • Aikasidonnainen media: Jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon ei-tekstuaalisesta sisällöstä. (Tutustu ohjeeseen 1.2 saadaksesi lisävaatimuksia medialle.)

  • Testi: Jos ei-tekstuaalinen sisältö on testi tai harjoitus, joka ei olisi tekstinä esitettynä pätevä, tarjoavat tekstivastineet vähintään kuvailevan tunnistetiedon ei-tekstuaalisesta sisällöstä.

  • Aistinvarainen: Jos ei-tekstuaalinen sisältö on ensisijaisesti tarkoitettu aikaansaamaan tietty aistinvarainen kokemus, niin tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon ei-tekstuaalisesta sisällöstä.

  • CAPTCHA: Jos ei-tekstuaalisen sisällön tarkoitus on varmistaa, että sisältöä käyttää henkilö eikä tietokone, niin tarjolla on tekstivastineita, jotka tunnistavat ja kuvailevat ei-tekstuaalisen sisällön tarkoituksen. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoisia CAPTCHA-muotoja, jotka ottavat huomioon erilaiset vammat ja rajoitteet käyttäen eri aistinvaraisia havaintoja tukevia esitystapoja.

  • Koristeet, muotoilu, näkymättömyys: Jos ei-tekstuaalinen sisältö on yksinomaan koriste, jos sitä käytetään ainoastaan visuaaliseen muotoiluun tai jos se on käyttäjälle näkymätön, se toteutetaan siten, että avustava teknologia voi jättää sen huomioimatta.

Ohje 1.2 Aikasidonnainen media: Tarjoa vastine aikasidonnaiselle medialle.

1.2.1 Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu): Seuraava pätee tallennetulle pelkälle audiomedialle ja tallennetulle pelkälle videomedialle, paitsi kun audio tai video on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi: (Taso A)

  • Pelkkä tallennettu audio: Tarjolla on vastine aikasidonnaiselle medialle, joka esittää vastaavan sisällön kuin tallennettu pelkkä audiosisältö.

  • Pelkkä tallennettu video: Tarjolla on joko vastine aikasidonnaiselle medialle tai audiotiedosto, joka esittää vastaavan informaation kuin tallennettu pelkkä videosisältö.

1.2.2 Tekstitys (tallennettu): Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle audiosisällölle on tarjolla tekstityksiä, paitsi kun media on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi. (Taso A)

1.2.3 Ääniselite tai mediavastine (tallennettu): Synkronoidulle medialle on tarjolla aikasidonnaisen median vastine tai ääniselite tallennetusta videosisällöstä, paitsi kun media on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi.

1.2.4 Tekstitys (suorissa lähetyksissä): Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle suoralle audiosisällölle on tarjolla tekstityksiä. (Taso AA)

1.2.5 Ääniselite (tallennettu): Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle videosisällölle on tarjolla ääniselite. (Taso AA)

1.2.6 Viittomakieli (tallennettu): Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle audiosisällölle on tarjolla viittomakielinen tulkkaus. (Taso AAA)

1.2.7 Laajennettu ääniselite (tallennettu): Kun tauot etualan äänissä (eli ei-taustaäänissä) ovat riittämättömiä videon tunnelman välittämiseen ääniselitteiden avulla, tarjotaan kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle videosisällölle laajennettu ääniselite. (Taso AAA)

1.2.8: Mediavastine (tallennettu): Aikasidonnaisen median vastine on tarjolla kaikelle tallennetulle synkronoidulle medialle ja kaikelle tallennetulle pelkälle videomedialle. (Taso AAA)

1.2.9 Pelkkä audio (suorissa lähetyksissä): Tarjolla on vastine aikasidonnaiselle medialle, joka esittää vastaavan informaation kuin suorana lähetettävä pelkkä audiosisältö. (Taso AAA)

Ohje 1.3 Mukautettava: Tuota sisältöä, joka voidaan esittää eri tavoin (esimerkiksi yksinkertaisemman asettelun avulla) informaatiota tai rakennetta menettämättä.

1.3.1 Informaatio ja suhteet: Esitystavassa välittyvät informaatio, rakenne ja suhteet voidaan selvittää ohjelmallisesti tai ne ovat saatavilla tekstinä. (Taso A)

1.3.2 Merkitykseen vaikuttava järjestys: Kun sisällön esitysjärjestys vaikuttaa sisällön merkitykseen, oikea lukemisjärjestys voidaan selvittää ohjelmallisesti. (Taso A)

1.3.3 Aistinvaraiset ominaispiirteet: Ohjeet sisällön ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi eivät riipu yksinomaan komponenttien aistinvaraisista ominaispiirteistä kuten muoto, koko, visuaalinen sijainti, suunta tai ääni. (Taso A)

Huomautus: Tutustuaksesi väriin liittyviin vaatimuksiin, katso ohje 1.4.

Ohje 1.4 Erottuva: Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan sisältö lisäämällä taustasta erottuva etuala.

1.4.1 Värien käyttö: Väriä ei käytetä ainoana visuaalisena keinona välittämään informaatiota, esittämään toimintoa, pyytämään vastausta tai korostamaan visuaalista elementtiä. (Taso A)

Huomautus: Tämä onnistumiskriteeri käsittelee erityisesti värien havaitsemista. Havaitsemisen muut muodot käsitellään ohjeessa 1.3, mukaan lukien ohjelmallinen pääsy värien ja muiden visuaalisten esitystapojen koodaukseen.

1.4.2 Audion kontrollointi: Jos jokin ääni verkkosivulla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, käytettävissä on joko mekanismi äänen keskeyttämiseen tai pysäyttämiseen tai mekanismi äänen voimakkuuden säätämiseen koko järjestelmän äänenvoimakkuuden säädöstä riippumatta. (Taso A)

Huomautus: Koska mikä tahansa sisältö, joka ei täytä tätä onnistumiskriteeriä, voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua, täytyy kaiken verkkosivun sisällön (riippumatta siitä käytetäänkö sitä täyttämään muita onnistumiskriteereitä vai ei) täyttää tämä onnistumiskriteeri. Katso ohjeidenmukaisuuden vaatimus 5: Häiriöttömyys.

1.4.3 Kontrasti (minimi): Tekstin visuaalisella esityksellä ja tekstiä esittävissä kuvissa kontrastisuhde on vähintään 4,5:1, paitsi seuraavissa tapauksissa: (Taso AA)

  • Isokokoinen teksti: Isokokoisella tekstillä ja isokokoista tekstiä esittävissä kuvissa kontrastisuhde on vähintään 3:1;

  • Oheissisältö: Tekstillä tai tekstiä esittävillä kuvilla, jotka eivät kuulu toiminnallisiin käyttöliittymäkomponentteihin, jotka ovat yksinomaan koristeita, jotka eivät ole näkyvissä kenellekään tai jotka ovat osa muuta merkittävää visuaalista sisältöä sisältävää kuvaa, ei ole kontrastivaatimuksia.

  • Logotyypit: Tekstille, joka on osa logoa tai brändin nimeä, ei ole kontrastivaatimusta.

1.4.4 Tekstin koon muuttaminen: Lukuun ottamatta tekstitystä ja tekstiä esittäviä kuvia tekstin kokoa voidaan muuttaa ilman avustavaa teknologiaa aina 200 prosenttiin asti ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä. (Taso AA)

1.4.5 Tekstiä esittävät kuvat: Jos käytetty teknologia voi tuottaa visuaalisen esityksen, käytetään informaation välittämiseen ennemmin tekstiä kuin tekstiä esittäviä kuvia, paitsi seuraavissa tapauksissa: (Taso AA)

  • Mukautettava: Tekstiä esittävä kuva voidaan visuaalisesti mukauttaa käyttäjän vaatimusten mukaisesti;

  • Olennainen: Tietty tekstin esitystapa on olennainen välitettävälle informaatiolle.

Huomautus: Logotyypit (teksti, joka on osa logoa tai brändin nimeä) tulkitaan olennaisiksi.

1.4.6 Kontrasti (lisätty): Tekstin visuaalisella esityksellä ja tekstiä esittävissä kuvissa kontrastisuhde on vähintään 7:1, paitsi seuraavissa tapauksissa: (Taso AAA)

  • Isokokoinen teksti: Isokokoisella tekstillä ja isokokoista tekstiä esittävissä kuvissa kontrastisuhde on vähintään 4,5:1;

  • Oheissisältö: Tekstillä tai tekstiä esittävillä kuvilla, jotka eivät kuulu toiminnallisiin käyttöliittymäkomponenttihin, jotka ovat yksinomaan koristeita, jotka eivät näy kenellekään tai jotka ovat osa muuta merkitsevää visuaalista sisältöä sisältävää kuvaa, ei ole kontrastivaatimuksia.

  • Logotyypit: Tekstille, joka on osa logoa tai brändin nimeä, ei ole kontrastin minimivaatimusta.

1.4.7 Hiljainen taustaääni tai ei taustaääntä: Tallennetulle pelkälle audiosisällölle joka (1) sisältää ensisijaisesti puhetta äänimaiseman edustalla, (2) ei ole auditiivinen CAPTCHA tai audiologo ja joka (3) ei ole vokalisaatio, jonka tarkoitus on ensisijaisesti olla musiikillinen ilmaisu, kuten laulu tai rap, ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa: (Taso AAA)

  • Ei taustaa: Audio ei sisällä taustaääniä.

  • Pois päältä: Taustaäänet voidaan kytkeä pois päältä.

  • 20 dB: Taustaäänet ovat vähintään 20 desibeliä hiljaisempia kuin äänimaiseman etualan puhesisältö, poikkeuksena satunnaiset, yksi tai kaksi sekuntia kestävät äänet.

    Huomautus: "Desibelin" määritelmän mukaan taustaääni, joka täyttää tämän vaatimuksen, on noin neljä kertaa hiljaisempi kuin äänimaiseman etualan puhesisältö.

1.4.8 Visuaalinen esitystapa: Tekstilohkojen visuaaliselle esitystavalle on saatavilla mekanismi seuraaviin käyttötarkoituksiin: (Taso AAA)

  1. Käyttäjä voi valita edustan ja taustan värit.

  2. Leveys on enintään 80 merkkiä tai kuvaketta (40, jos CJK)

  3. Tekstiä ei ole tasattu (tasattu sekä vasempaan että oikeaan marginaaliin).

  4. Riviväli on vähintään puolitoista riviä kappaleiden sisällä, ja kappaleiden väli on vähintään 1,5 kertaa suurempi kuin riviväli.

  5. Tekstin kokoa voidaan muuttaa ilman avustavaa teknologiaa 200 prosenttiin asti tavalla, joka ei vaadi käyttäjää vierittämään tekstiä vaakasuunnassa rivin lukemiseksi kokonäytön ikkunassa.

1.4.9 Tekstiä esittävät kuvat (ei poikkeusta): Tekstiä esittäviä kuvia käytetään yksinomaan koristeena, tai silloin, kun tietty tekstin esitystapa on olennainen informaation välittymiseksi. (Taso AAA)

Huomautus: Logotyypit (teksti, joka on osa logoa tai brändin nimeä) tulkitaan olennaisiksi.

Periaate 2: Hallittava - Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia.

Ohje 2.1 Käytettävissä näppäimistöltä: Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä.

2.1.1 Näppäimistö: Kaikki sisällön toiminnallisuus on hallittavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta, paitsi kun alla oleva toiminnallisuus vaatii syötettä, joka riippuu käyttäjän liikkeiden polusta eikä vain päätepisteistä. (Taso A)

Huomautus 1: Tämä poikkeus liittyy sovelluksen toimintoon, ei syötetekniikkaan. Esimerkiksi käytettäessä käsinkirjoitettua tekstiä syötteenä, syötetekniikka (käsiala) vaatii polusta riippuvaa syötettä, kun taas sovelluksen toiminnallisuus (tekstin syöttö) ei sitä vaadi.

Huomautus 2: Tämä ei kiellä, eikä tämän pitäisi lannistaa käyttämästä näppäimistön lisäksi hiireen perustuvaa syötettä tai muita syötemenetelmiä.

2.1.2 Ei näppäimistöä -ansa: Jos näppäimistön fokus voidaan siirtää sivun komponentille näppäimistörajapintaa käyttämällä, niin fokus voidaan siirtää myös pois kyseiseltä komponentilta pelkästään näppäimistörajapintaa käyttämällä. Mikäli tämä vaatii enemmän kuin muuttumattomia nuoli- tai tab-näppäimiä tai muita standardinmukaisia poistumismenetelmiä, käyttäjälle neuvotaan menetelmä fokuksen poissiirtämiseksi. (Taso A)

Huomautus: Koska mikä tahansa sisältö, joka ei täytä tätä onnistumiskriteeriä, voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua, täytyy kaiken verkkosivun sisällön (riippumatta siitä käytetäänkö sitä täyttämään muita onnistumiskriteereitä vai ei) täyttää tämä onnistumiskriteeri. Katso ohjeidenmukaisuuden vaatimus 5: Häiriöttömyys.

2.1.3 Näppäimistö (ei poikkeuksia): Kaikki sisällön toiminnallisuus on suoritettavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta. (Taso AAA)

Ohje 2.2 Tarpeeksi aikaa: Anna käyttäjille tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää sisältöä.

2.2.1 Säädettävä ajoitus: Jokaiselle sisällön asettamalle aikarajalle ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa: (Taso A)

  • Kytke pois päältä: Käyttäjän sallitaan kytkeä aikaraja pois päältä ennen sen kohtaamista; tai

  • Säädä: Käyttäjän sallitaan säätää aikarajaa ennen sen kohtaamista laajalla asteikolla, joka on vähintään kymmenen kertaa oletusasetuksen pituus; tai

  • Jatka: Käyttäjää varoitetaan ennen ajan loppumista, annetaan vähintään 20 sekuntia aikaa aikarajan jatkamiseen yksinkertaisen toiminnon avulla (esimerkiksi, "paina välilyöntiä") ja käyttäjän sallitaan jatkaa aikarajaa vähintään kymmenen kertaa; tai

  • Reaaliaikainen poikkeus: Aikaraja on reaaliaikaisen tapahtuman vaadittu osa (esimerkiksi huutokaupan), ja vaihtoehto aikarajalle ei ole mahdollinen; tai

  • Olenainen poikkeus: Aikaraja on olennainen, ja sen laajentaminen kumoaisi toiminnon; tai

  • 20 tunnin poikkeus: Aikaraja on yli 20 tuntia.

Huomautus: Tämä onnistumiskriteeri auttaa varmistamaan, että käyttäjät voivat saattaa tehtävät valmiiksi ilman odottamattomia aikarajasta johtuvia muutoksia sisällössä tai kontekstissa. Tätä onnistumiskriteeriä tulisi tarkastella yhdessä onnistumiskriteerin 3.2.1 kanssa, joka rajoittaa käyttäjän toiminnasta johtuvia sisällön tai kontekstin muutoksia.

2.2.2 Keskeytä, pysäytä, piilota: Kaikki seuraavat pitävät paikkansa liikkuvalle, vilkkuvalle, vierivälle tai automaattisesti päivittyvälle informaatiolle: (Taso A)

  • Liikkuva, vilkkuva, vierivä: Kaikelle liikkuvalle, vilkkuvalle tai vierivälle informaatiolle, joka (1) käynnistyy automaattisesti, (2) kestää yli viisi sekuntia ja (3) esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, on olemassa mekanismi, jonka avulla käyttäjä voi keskeyttää, pysäyttää tai piilottaa sen, paitsi silloin kun liikkuminen, vilkkuminen tai vieriminen on olennainen osa toimintoa; ja

  • Automaattisesti päivittyvä: Kaikelle automaattisesti päivittyvälle informaatiolle, joka (1) käynnistyy automaattisesti ja (2) esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, on olemassa mekanismi, jonka avulla käyttäjä voi keskeyttää, pysäyttää tai piilottaa sen tai hallita sen päivitystiheyttä, paitsi silloin kun automaattinen päivittyminen on olennainen osa toimintoa.

Huomautus 1: Tarkista välkkyvään tai välähtelevään sisältöön liittyvät vaatimukset ohjeesta 2.3.

Huomautus 2: Koska mikä tahansa sisältö, joka ei täytä tätä onnistumiskriteeriä, voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua, täytyy kaiken verkkosivun sisällön (riippumatta siitä käytetäänkö sitä täyttämään muita onnistumiskriteereitä vai ei) täyttää tämä onnistumiskriteeri. Katso ohjeidenmukaisuuden vaatimus 5: Häiriöttömyys.

Huomautus 3: Sisältöä, jota ohjelmisto ajoittain päivittää tai jota ohjataan asiakassovellukselle, ei vaadita säilyttämään tai esittämään tauon tai jatkamisen välissä luotua tai vastaanotettua informaatiota, koska tämä saattaisi olla teknisesti mahdotonta ja monessa tilanteessa harhaanjohtavaa.

Huomautus 4: Animaatiota, joka esiintyy osana esilatausvaihetta tai vastaavaa, voidaan pitää olennaisena, jos kyseisen vaiheen aikana vuorovaikutusta ei voi tapahtua kenellekään käyttäjistä ja jos toiminnon edistymistä osoittavan animaation poisjättäminen saattaisi hämätä käyttäjiä tai saada heidät ajattelemaan, että sisältö on jämähtänyt tai vioittunut.

2.2.3 Ei ajoitusta: Ajoitus ei ole olennainen osa sisällön esittämää tapahtumaa tai toimintoa, lukuun ottamatta ei-interaktiivista synkronoitua mediaa ja reaaliaikaisia tapahtumia. (Taso AAA)

2.2.4 Keskeytykset: Käyttäjä voi lykätä tai estää keskeytykset, lukuunottamatta hätätapauksiin liittyviä keskeytyksiä. (Taso AAA)

2.2.5 Uudelleentunnistautuminen: Kun todennettu istunto vanhentuu, käyttäjä voi dataa menettämättä jatkaa toimintoa uudelleentunnistautumisen jälkeen. (Taso AAA)

Ohje 2.3 Sairauskohtaukset: Älä suunnittele sisältöä tavalla, jonka tiedetään aiheuttavan sairauskohtauksia.

2.3.1 Kolme välähdystä tai alle -raja-arvo: Verkkosivut eivät sisällä mitään, joka milloinkaan välähtäisi useammin kuin kolme kertaa sekunnissa, tai välähdys on alle yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvojen. (Taso A)

Huomautus: Koska mikä tahansa sisältö, joka ei täytä tätä onnistumiskriteeriä, voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua, täytyy kaiken verkkosivun sisällön (riippumatta siitä käytetäänkö sitä täyttämään muita onnistumiskriteereitä vai ei) täyttää tämä onnistumiskriteeri. Katso ohjeidenmukaisuuden vaatimus 5: Häiriöttömyys.

2.3.2 Kolme välähdystä: Verkkosivut eivät sisällä mitään, joka milloinkaan välähtäisi useammin kuin kolme kertaa sekunnissa. (Taso AAA)

Ohje 2.4 Navigoitava: Tarjoa käyttäjille tapoja navigoida, etsiä sisältöä ja määrittää sijaintinsa.

Periaate 3: Ymmärrettävä - Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää.

Ohje 3.1 Luettava: Tee tekstisisällöstä luettavaa ja ymmärrettävää.

3.1.1 Sivun kieli: Jokaisen verkkosivun oletusarvoinen luonnollinen kieli voidaan selvittää ohjelmallisesti. (Taso A)

3.1.2 Osien kieli: Sisällön jokaisen tekstikatkelman tai ilmaisun luonnollinen kieli voidaan selvittää ohjelmallisesti, paitsi seuraavien osalta: erisnimet, tekniset termit, määrittämättömän kielen sanat sekä sanat tai ilmaisut, jotka ovat muuttuneet läheisen tekstiympäristön kielen murteelliseksi osaksi. (Taso AA)

3.1.3 Epätavalliset sanat: Tarjolla on mekanismi tunnistamaan tietyt sanojen tai lauseiden määritelmät, joita käytetään poikkeavalla tai rajoitetulla tavalla, mukaan lukien idiomit ja jargon. (Taso AAA)

3.1.4 Lyhenteet: Tarjolla on mekanismi tunnistamaan lyhenteiden laajennettu muoto tai merkitys. (Taso AAA)

3.1.5 Lukemisen taso: Kun teksti edellyttää erisnimien ja otsikoiden poistamisen jälkeen 2. perusasteen opetuksen vaatimukset ylittävää lukutaitoa, tarjolla on täydentävää sisältöä tai versio, joka ei vaadi 2. perusasteen opetuksen tasoa edistyneempää lukutaitoa. (Taso AAA)

3.1.6 Ääntäminen: Käytettävissä on mekanismi sanojen täsmällisen ääntämistavan tunnistamiseksi silloin, kun sanojen merkitys kontekstissaan ilman ääntämistavan tuntemusta on monitulkintainen. (Taso AAA)

Ohje 3.2 Ennakoitava: Tee verkkosivuista sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta ovat ennakoitavissa.

3.2.1 Fokusointi: Kun mikä tahansa komponentti vastaanottaa fokuksen, se ei aiheuta kontekstin muutosta. (Taso A)

3.2.2 Syöte: Minkään käyttöliittymäkomponentin asetuksen muuttaminen ei automaattisesti aiheuta kontekstin muutosta, ellei käyttäjää ole ohjeistettu tällaisesta toiminnosta ennen komponentin käyttöä. (Taso A)

3.2.3 Johdonmukainen navigointi: Verkkosivujen joukon useilla verkkosivuilla toistuvat navigointimekanismit esiintyvät aina samassa suhteellisessa järjestyksessä, ellei käyttäjä toisin valitse. (Taso AA)

3.2.4 Johdonmukainen tunnistaminen: Komponentit, joilla on sama toiminnallisuus verkkosivujen joukossa, tunnistetaan johdonmukaisesti. (Taso AA)

3.2.5 Muutos pyydettäessä: Kontekstin muutokset käynnistyvät ainoastaan käyttäjän pyynnöstä tai tarjolla on mekanismi tämän tyyppisten muutoksien poiskytkemiseksi. (Taso AAA)

Ohje 3.3 Syötteen avustaminen: Auta käyttäjiä välttämään ja korjaamaan virheitä.

3.3.1 Virheen tunnistaminen: Jos syötevirhe havaitaan automaattisesti, virheellinen kohta tunnistetaan ja virhe kuvataan käyttäjälle tekstimuotoisena. (Taso A)

3.3.2 Nimilaput tai ohjeet: Kun sisältö edellyttää käyttäjän syötettä, tarjolla on nimilappuja tai ohjeita. (Taso A)

3.3.3 Virheen korjausehdotus: Jos syötevirhe havaitaan automaattisesti ja korjausehdotukset tunnetaan, ehdotukset esitetään käyttäjälle, paitsi jos tämä vaarantaisi tietoturvan tai sisällön merkityksen. (Taso AA)

3.3.4 Virheiden ennaltaehkäisy (lakiin perustuva, taloudellinen, data): Verkkosivuille, joista seuraa käyttäjälle lakiin perustuvia sitoumuksia tai taloudellisia transaktioita, jotka muokkaavat tai poistavat käyttäjän hallinnoimaa dataa tietovarastossa tai jotka lähettävät käyttäjän testivastauksia, ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa: (Taso AA)

  1. Peruttava: Lähetykset ovat peruttavissa.

  2. Tarkastettu: Käyttäjän syöttämä data tarkastetaan syötevirheiden varalta ja käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus virheiden korjaamiseen.

  3. Vahvistettu: Käytettävissä on mekanismi informaation tarkistamiseen, vahvistamiseen ja korjaamiseen ennen lähetyksen loppuunsaattamista.

3.3.5 Ohjeet: Saatavilla on kontekstisensitiivisiä ohjeita. (Taso AAA)

3.3.6. Virheiden ennaltaehkäisy (kaikki): Verkkosivuille, jotka vaativat käyttäjän lähettämää informaatiota, ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa: (Taso AAA)

  1. Peruttava: Lähetykset ovat peruttavissa.

  2. Tarkastettu: Käyttäjän toimittama data tarkastetaan syötevirheiden varalta ja käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus virheiden korjaamiseen.

  3. Vahvistettu: Tarjolla on mekanismi tarkistamaan, vahvistamaan ja korjaamaan informaatiota ennen lähetyksen loppuunsaattamista.

Periaate 4: Lujatekoinen - Sisällön pitää olla riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien avustavat teknologiat.

Ohje 4.1 Yhteensopiva: Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien kanssa, mukaan lukien avustavat teknologiat.

4.1.1 Jäsentäminen: Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, elementit on järjestetty sisäkkäin määritystensä mukaan, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki ID-tyyppiset tunnisteet ovat yksilöllisiä paitsi tilanteissa, joissa määritykset sallivat tämänkaltaiset ominaisuudet. (Taso A)

Huomautus: Alku- ja lopputagit, joiden muotoilusta puuttuu jokin kriittinen merkki, kuten päättävä "suurempi kuin" -merkki tai sopiva lainausmerkki attribuutin arvosta, eivät ole täydellisiä.

4.1.2 Nimi, rooli, arvo: Kaikkien käyttöliittymäkomponenttien (mukaan lukien lomake-elementit, linkit ja skriptien tuottamat komponentit) nimi ja rooli voidaan selvittää ohjelmallisesti; tilat, ominaisuudet ja arvot, jotka käyttäjä voi asettaa, voidaan myös asettaa ohjelmallisesti; ja tieto näiden muutoksista on asiakasohjelmien saatavissa, mukaan lukien avustavat teknologiat. (Taso A)

Huomautus: Tämä onnistumisen kriteeri on ensisijaisesti tarkoitettu Web-kehittäjille, jotka toteuttavat tai skriptaavat itse käyttöliittymäkomponentteja. Esimerkiksi standardit HTML-elementit täyttävät jo tämän onnistumiskriteerin, kun niitä käytetään spesifikaation mukaisesti.

Ohjeidenmukaisuus

Tämä osio on normatiivinen.

Tämä osio luettelee WCAG 2.0:n ohjeidenmukaisuuden vaatimukset. Se tarjoaa myös informaatiota kuinka esittää ohjeidenmukaisuutta koskevia väittämiä, jotka ovat valinnaisia. Lopuksi se kuvaa mitä saavutettavuudeltaan tuettu tarkoittaa, koska ohjeidenmukaisuus voi nojautua ainoastaan saavutettavuudeltaan tuettuihin tapoihin käyttää teknologioita. Understanding Conformance -dokumentti sisältää lisätietoja käsitteestä "saavutettavuudeltaan tuettu".

Ohjeidenmukaisuuden vaatimukset

Jotta verkkosivu noudattaisi WCAG 2.0:aa, tulee kaikkien seuraavien ohjeidenmukaisuuden vaatimusten täyttyä:

1. Ohjeidenmukaisuuden taso: Yksi seuraavista ohjeidenmukaisuuden tasoista täyttyy kokonaisuudessaan.

  • A-taso: A-tasolla ohjeidenmukainen (ohjeidenmukaisuuden minimitaso) verkkosivu täyttää kaikki A-tason onnistumiskriteerit, tai ohjeidenmukainen, vaihtoehtoinen versio on saatavilla.

  • AA-taso: AA-tasolla ohjeidenmukainen verkkosivu täyttää kaikki A-tason ja AA-tason onnistumiskriteerit, tai AA-tasolla ohjeidenmukainen, vaihtoehtoinen versio on saatavilla.

  • AAA-taso: AAA-tasolla ohjeidenmukainen verkkosivu täyttää kaikki A-tason, AA-tason ja AAA-tason onnistumiskriteerit, tai AAA-tasolla ohjeidenmukainen, vaihtoehtoinen versio on saatavilla.

Huomautus 1: Vaikka ohjeidenmukaisuus voidaan saavuttaa vain ilmoitetuilla tasoilla, sisällöntuottajia kannustetaan tiedottamaan (väittämissään) kaikesta kehityksestä saavutetun ohjeidenmukaisuuden tason ylittävien onnistumiskriteerien täyttämiseksi.

Huomautus 2: Ei ole suositeltavaa vaatia yleisenä linjauksena kokonaisten verkkosivustojen AAA-tason ohjeidenmukaisuutta, koska joidenkin sisältöjen osalta ei ole mahdollista täyttää kaikkia AAA-tason onnistumiskriteereitä.

2. Kokonaiset sivut: Ohjeidenmukaisuus (ja ohjeidenmukaisuuden tasot) koskee vain kokonaisia verkkosivuja, eikä se voi toteutua, jos jotakin osaa verkkosivusta ei huomioida.

Huomautus 1: Ohjeidenmukaisuuden määritelemiseksi sivun osien vaihtoehtoiset sisällöt tulkitaan osaksi sivua silloin, kun ne voidaan hankkia suoraan sivulta, kuten esimerkiksi pitkä kuvausteksti tai videon vaihtoehtoinen esitystapa.

Huomautus 2: Verkkosivujen sisällöntuottajat, jotka eivät voi noudattaa ohjeita johtuen siitä, että sisältö ei ole heidän hallinnassaan, voivat harkita lausumaa osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta (ks. Statement of Partial Conformance).

3. Kokonaiset prosessit: Kun verkkosivu on osa verkkosivujen sarjaa, jotka esittävät prosessia (jono askelia, jotka täytyy käydä läpi toiminnon suorittamiseksi), kaikki prosessiin kuuluvat verkkosivut noudattavat vähintään määritellyn tason ohjeita. (Ohjeidenmukaisuus tietyllä tasolla ei ole mahdollista, jos jokin prosessin sivuista ei noudata vähintään kyseisen tason ohjeita.)

Esimerkki: Verkkokaupalla on sarja verkkosivuja, joita käytetään tuotteiden valitsemiseen ja ostamiseen. Sarjan kaikki sivut prosessin alusta loppuun (checkout) noudattavat ohjeita, jotta prosessin yksittäinen sivu noudattaisi ohjeita.

4. Vain saavutettavuudeltaan tuettuja tapoja käyttää teknologioita: Onnistumiskriteerien täyttämiseksi nojaudutaan vain saavutettavuudeltaan tuettuihin tapoihin käyttää teknologioita. Kaikki informaatio tai toiminnallisuudet, jotka tarjotaan tavalla, joka ei ole saavutettavuudeltaan tuettu, ovat saatavilla myös saavutettavuudeltaan tuetulla tavalla. (Katso Understanding accessibility support.)

5. Häiriöttömyys: Jos teknologioita käytetään tavalla, jotka eivät ole saavutettavuudeltaan tuettuja tai jos niitä käytetään tavalla, joka ei noudata ohjeita, niin ne eivät estä käyttäjiä saavuttamasta muuta osaa sivusta. Tämän lisäksi verkkosivu kokonaisuudessaan täyttää ohjeidenmukaisuuden vaatimukset myös kaikissa seuraavissa tilanteissa:

  1. kun teknologia, johon ei nojauduta, kytketään asiakassovelluksessa päälle,

  2. kun teknologia, johon ei nojauduta, kytketään asiakassovelluksessa pois päältä, ja

  3. kun teknologiaa, johon ei nojauduta, ei tueta asiakassovelluksessa

Tämän lisäksi seuraavat onnistumiskriteerit pätevät kaikkeen sivun sisältöön, mukaan lukien sisältö, johon ei muutoin nojauduta ohjeidenmukaisuuden saavuttamiseksi, koska näiden onnistumiskriteerien noudattamatta jättäminen saattaisi häiritä sivun käyttöä:

  • 1.4.2 - Audion kontrollointi,

  • 2.1.2 - Ei näppäimistöä -ansa,

  • 2.3.1 - Kolme välähdystä tai alle -raja-arvo ja

  • 2.2.2 - Keskeytä, pysäytä, piilota.

Huomautus: Jos sivu ei voi noudattaa ohjeita (esimerkiksi ohjeidenmukaisuuden testisivu tai esimerkkisivu), sitä ei voida sisällyttää ohjeidenmukaisten sivujen joukkoon tai ohjeidenmukaisuudesta kertovaan väittämään.

Saadaksesi lisätietoja, mukaan lukien esimerkkejä, katso Understanding Conformance Requirements.

Ohjeidenmukaisuudesta kertovat väittämät (valinnainen)

Ohjeidenmukaisuus on määritelty vain verkkosivuille. Ohjeidenmukaisuudesta kertova väittämä voidaan kuitenkin ulottaa käsittämään yksi sivu, kokoelma sivuja tai useita toisiinsa liittyviä verkkosivuja.

Ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän pakolliset osat

Ohjeidenmukaisuudesta kertovia väittämiä ei vaadita. Sisällöntuottajat voivat noudattaa WCAG 2.0:aa tekemättä väittämää. Jos ohjeidenmukaisuudesta kertova väittämä kuitenkin tehdään, pitää väittämän sisältää seuraava informaatio:

  1. Väittämän päivämäärä

  2. Ohjeiden otsikko, versio ja URI "Web Content Accessibility Guidelines 2.0 osoitteessa http://www.w3.org/TR/2008/REC-WCAG20-20081211/"

  3. Ohjeidenmukaisuuden taso: (Taso A, AA tai AAA)

  4. Tiivis kuvaus verkkosivuista, joista väittämä on tehty, kuten URI-lista, sekä tieto siitä sisällytetäänkö alidomainit väittämään.

    Huomautus 1: Verkkosivut voidaan kuvata listana tai ilmauksella, joka kuvaa kaikki väittämään kuuluvat URI:t.

    Huomautus 2: Verkkopohjaisilla tuotteilla, joilla ei ole URI:a ennen asentamista asiakkaan verkkosivulle, voi olla lause, jonka mukaan tuote noudattaisi ohjeita asennettuna.

  5. Lista verkkosisällön teknologioista, joihin nojaudutaan.

Huomautus: Jos ohjeidenmukaisuudesta kertovaa logoa käytetään, se muodostaisi väittämän, jota pitää täydentää edellä luetelluilla ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän pakollisilla osilla.

Ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän valinnaiset osat

Edellä kuvattujen ohjeidenmukaisuudesta kertovien väittämien pakollisten osien lisäksi harkitse käyttäjiä auttavan lisäinformaation tarjoamista. Suositeltava lisäinformaatio sisältää:

  • Lista onnistumiskriteereistä, jotka ylittävät väitetyn ohjeidenmukaisuuden tason. Tämä informaatio tulisi toimittaa käyttäjille käyttökelpoisessa muodossa, mieluiten koneellisesti luettavana metadatana.

  • Lista erityisistä teknologioista, joita "käytetään, mutta joihin ei nojauduta".

  • Lista asiakasohjelmista, mukaan lukien avustavat teknologiat, joita on käytetty sisällön testaamiseen.

  • Informaatio muista lisätoimista, joita onnistumiskriteerien lisäksi on tehty saavutettavuuden parantamiseksi.

  • Koneellisesti luettavissa oleva metadata-versio luettelosta, jossa kerrotaan erityisistä teknologioista, joihin nojaudutaan.

  • Koneellisesti luettavissa oleva metadata-versio ohjeidenmukaisuudesta kertovasta väittämistä.

Huomautus 1: Katso Understanding Conformance Claims saadaksesi lisätietoa ja esimerkkejä ohjeidenmukaisuudesta kertovista väittämistä.

Huomautus 2: Katso Understanding Metadata saadaksesi lisätietoja metadatan käytöstä ohjeidenmukaisuudesta kertovissa väittämissä.

Osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta kertova lausuma - kolmannen osapuolen sisältö

Verkkosivut luodaan toisinaan siten, että niihin liitetään myöhemmin lisää sisältöä. Esimerkkeinä voidaan mainita sähköpostiohjelma, blogi tai artikkeli, joka sallii käyttäjien lisätä kommentteja, sekä sovellukset, jotka tukevat käyttäjien tuottamaa sisältöä. Toisenlainen esimerkki voisi olla sivu, kuten portaali tai uutissivusto, joka sisältää koostettua muilta toimittajilta peräisin olevaa sisältöä, tai sivustot, jotka ajan kuluessa automaattisesti tuovat sisältöä muista lähteistä kuten esimerkiksi lisäämällä dynaamisesti mainoksia.

Edellä mainituissa tapauksissa ei ole mahdollista alkuperäisen kirjauksen ajankohtana tietää, mitä sivun hallinnoimaton sisältö tulee olemaan. On tärkeää huomata, että hallinnoimaton sisältö voi vaikuttaa myös hallinnoidun sisällön saavutettavuuteen. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa:

  1. Ohjeidenmukaisuuden selvittäminen voidaan tehdä parhaan tiedon mukaan. Jos tämäntyyppistä sivua seurataan ja korjataan (ohjeidenvastainen sisältö poistetaan tai saatetaan ohjeidenmukaiseen muotoon) kahden arkipäivän kuluessa, niin ohjeidenmukaisuudesta kertova väittämä voidaan tehdä, koska sisältö noudattaa ohjeita lukuunottamatta ulkoisesti tuotetun sisällön virheitä, jotka korjataan tai poistetaan havaittaessa. Ohjeidenmukaisuudesta kertovaa väittämää ei voida tehdä, ellei ole mahdollista seurata tai korjata sisältöä, joka ei noudata ohjeita;

    TAI

  2. "Lausunto osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta" voidaan tehdä, jos sivu ei noudata ohjeita, mutta noudattaisi, jos tietyt osat poistettaisiin. Tällaisen väitteen muoto olisi: "Tämä sivu ei noudata, mutta noudattaisi WCAG 2.0:aa tasolla X, jos seuraavat osat hallinnoimattomasta sisällöstä poistettaisiin." Tämän lisäksi myös seuraavat pitäisivät paikkansa hallinnoimattomalle sisällölle, joka kuvataan osittaisen ohjeidenmukaisuuden lausunnossa:

    1. Se ei ole sisältöä, joka on sisällöntuottajan hallinnassa.

    2. Se on kuvattu tavalla, jonka käyttäjät voivat tunnistaa (niitä ei voi esimerkiksi kuvata sanoin "kaikki osat, jotka eivät ole hallinnassamme", ellei niitä ole selvästi merkitty sellaisiksi).

Osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta kertova lausuma - kieli

"Lausuma kielestä johtuvasta osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta" voidaan tehdä, kun sivu ei noudata ohjeita, mutta noudattaisi, jos saavutettavuustuki löytyisi kaikille sivulla käytetyille kielille. Tuon lausuman muoto olisi: "Tämä sivu ei noudata, mutta noudattaisi WCAG 2.0:aa tasolla X, jos saavutettavuustuki löytyisi seuraaville kielille:"

Liite A: Sanasto

Tämä osio on normatiivinen.

1. perusaste (primary education level)

kuuden vuoden ajanjakso, joka alkaa lapsen ollessa 5-7 -vuotias ja jota ei välttämättä edellä minkäänlainen opetus

Huomautus: Tämä määritelmä perustuu kansainväliseen opetuksen luokittelustandardiin [UNESCO].

2. perusaste (lower secondary education level)

kaksi tai kolme vuotta kestävä koulutusjakso, joka alkaa kuuden kouluvuoden jälkeen ja päättyy yhdeksän vuoden kuluttua 1. perusasteen alkamisesta

Huomautus: Tämä määritelmä perustuu kansainväliseen opetuksen luokittelustandardiin [UNESCO].

ASCII-taide (ASCII art)

kuva, joka on luotu asettelemalla merkkejä tai kuvakkeita (tyypillisesti käyttäen ASCII:n määrittelemää 95 tulostettavaa merkkiä)

asiakassovellus (user agent)

mikä tahansa ohjelmisto, joka hakee ja esittää verkkosisältöä käyttäjille

Esimerkki: Verkkoselaimet, mediasoittimet, selainlaajennukset ja muut ohjelmat — mukaan lukien avustavat teknologiat — jotka auttavat hakemaan ja renderöimään verkkosisältöä sekä vuorovaikuttamaan verkkosisällön kanssa.

audio (audio)

teknologia äänen tuottamiseen

Huomautus: Audiota voidaan tuottaa sekä keinotekoisesti (mukaan lukien puhesynteesi) että reaalimaailman äänitallenteisiin perustuen tai näiden yhdistelmänä.

avustava teknologia (assistive technology, kuten käytetty tässä dokumentissa)

laitteisto tai ohjelmisto, joka toimii asiakassovelluksena tai yhdessä yleisesti käytetyn asiakassovelluksen kanssa tarjotakseen käyttäjille, joilla on jokin vamma tai rajoite, heidän vaatimuksiansa vastaavat toiminnallisuudet, jotka ylittävät yleisesti käytettyjen asiakassovellusten tarjoamat toiminnallisuudet

Huomautus 1: Avustavan teknologian tarjoama toiminnallisuus käsittää vaihtoehtoiset esitystavat (esim. syntetisoitu puhe tai suurennettu sisältö), vaihtoehtoiset syötemenetelmät (esim. ääni), ylimääräiset navigointi- tai suunnistusmekanismit sekä sisällön muunnokset (esim. jotta taulukot olisivat paremmin saavutettavia).

Huomautus 2: Avustavat teknologiat välittävät usein dataa ja viestejä yleisesti käytettyjen asiakassovellusten kanssa käyttämällä ja monitoroimalla ohjelmointirajapintoja (API).

Huomautus 3: Rajanveto laajasti käytettyjen asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden välillä ei ole ehdoton. Monet laajasti käytetyt asiakassovellukset tarjoavat joitakin ominaisuuksia, jotka avustavat henkilöitä, joilla on vamma tai rajoite. Periaatteellinen ero on se, että laajasti käytetyt asiakassovellukset on tyypillisesti suunnattu laajalle ja monipuoliselle yleisölle, joka yleensä käsittää henkilöitä, joilla on tai ei ole vammoja tai rajoitteita. Avustavat teknologiat on suunnattu tarkemmin rajatulle käyttäjäjoukolle, joilla on tiettyjä vammoja tai rajoitteita. Avustavan teknologian tarjoama apu on usein täsmällisempää ja kohderyhmänsä tarpeet tarkoituksenmukaisemmalla tavalla täyttävää. Yleisesti käytetty asiakassovellus voi tarjota tärkeää toiminnallisuutta avustaville teknologioille, kuten verkkosisällön lukeminen ohjelmakomponenteista tai datan jäsentäminen tunnistettaviksi kokonaisuuksiksi.

Esimerkki: Avustavat teknologiat, jotka ovat tärkeitä tämän dokumentin asiayhteydessä, sisältävät seuraavat:

  • näytönsuurentajat ja muut lukemista visuaalisesti avustavat teknologiat, joita henkilöt, joilla on näköön ja havaitsemiseen sekä fyysisten tulosteiden käyttöön liittyviä rajoitteita, käyttävät muuttaakseen tekstin fonttia, kokoa, välistystä, väriä, synkronointia puheeseen jne. tarkoituksenaan parantaa renderöidyn tekstin ja kuvien visuaalista luettavuutta;

  • ruudunlukijat, joita sokeat henkilöt käyttävät lukeakseen tekstimuotoista informaatiota synteettisen puheen tai pistekirjoituksen avulla;

  • puhesyntetisaattorit, joita henkilöt, joilla on kognitiivisia, kieleen tai oppimiseen liittyviä vammoja tai rajoitteita, käyttävät muuntaakseen tekstin keinotekoiseksi puheeksi;

  • puheentunnistusohjelmat, joita käyttävät henkilöt, joilla on tiettyjä fyysisiä vammoja tai rajoitteita;

  • vaihtoehtoiset näppäimistöt, joilla henkilöt, joilla on tiettyjä fyysisiä vammoja tai rajoitteita, ohjaavat näppäimistöä (mukaan lukien vaihtoehtoiset päähiirtä käyttävät näppäimistöt, yksinkertaiset kytkimet, imu-puhalluskytkimet ja muut erityiset syötelaitteet);

  • vaihtoehtoiset osoitinlaitteet, joilla henkilöt, joilla on tiettyjä fyysisiä vammoja tai rajoitteita, käyttävät hiiren osoitus- ja nappitoimintoja.

CAPTCHA (CAPTCHA)

alkukirjainlyhenne sanoista "Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart" (täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoituksena on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan).

Huomautus 1: CAPTCHA-testeissä käyttäjää pyydetään usein syöttämään teksti, joka esitetään vaikeaselkoisena kuvana tai äänitiedostona.

Huomautus 2: Turingin koe tarkoittaa mitä tahansa testiä, joka on suunniteltu erottamaan ihminen tietokoneesta. Se on nimetty kuuluisan tietokoneita tutkineen tiedemiehen Alan Turingin mukaan. Termin ottivat käyttöön Carnegie Mellon -yliopiston tutkijat. [CAPTCHA]

ei-tekstuaalinen sisältö (non-text content)

sisältö, joka ei ole ohjelmallisesti selvitettävissä tai luonnollisessa kielessä jotakin tarkoittava jono merkkejä

Huomautus: Tämä sisältää ASCII-taiteen (joka on merkeistä muodostuva hahmo), hymiöt, elitekirjoituksen (joka perustuu merkkien korvaamiseen) sekä tekstiä esittävät kuvat.

epätavallisella tai rajatulla tavalla käytetty (used in an unusual or restricted way)

sanat, joita käytetään edellyttäen, että käyttäjät tietävät tarkasti mihin määritelmään vedota ymmärtääkseen sisällön oikein

Esimerkki: Termi "gig" tarkoittaa aivan eri asioita, kun se esiintyy musiikkikonserteista puhuttaessa tai tietokoneen kovalevyntilaa käsittelevässä artikkelissa, mutta sopiva määritelmä voidaan selvittää asiayhteydestä. Sitä vastoin sanaa "teksti" käytetään hyvin spesifillä tavalla WCAG 2.0:ssa, niinpä määritelmä on liitetty sanastoon.

esitys (presentation)

sisällön renderöinti muodossa, joka on tarkoitettu käyttäjien havaittavaksi

hätätilanne (emergency)

äkillinen ja odottamaton tilanne tai tapahtuma, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä terveyden, turvallisuuden tai omaisuuden suojelemiseksi

idiomi (idiom)

lauseke, jonka merkitystä ei voida päätellä yksittäisten sanojen merkityksestä eikä yksittäisiä sanoja voida muuttaa ilman, että lauseen merkitys muuttuisi

Huomautus: idiomeja ei voida suoraan kääntää sanasta sanaan eri kielelle ilman, että niiden (kulttuurillinen tai kieleen liittyvä) merkitys häviää

Esimerkki 1: Englannin kielessä, "spilling the beans" tarkoittaa "salaisuuden paljastamista". "knocking over the beans" tai "spilling the vegetables" eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa.

Esimerkki 2: Japanin kielessä, lause "さじを投げる" kääntyy kirjaimellisesti muotoon "hän heittää lusikan", mutta se tarkoittaa, ettei ole mitään mitä hän voi tehdä ja että hän lopulta antaa periksi.

Esimerkki 3: Tanskan kielessä, "Hij ging met de kippen op stok" kääntyy (englanniksi) kirjaimellisesti muotoon "He went to roost with the chickens", mutta se tarkoittaa, että hän meni aikaisin nukkumaan.

informatiivinen (informative)

informatiiviseen käyttöön, ei vaadita ohjeidenmukaisuudessa

Huomautus: Sisältöä, jota vaaditaan ohjeidenmukaisuudessa kutsutaan "normatiiviseksi".

isokokoinen (teksti) (large scale [text])

vähintään 18 tai 14 pistekoon lihavointi tai fonttikoko, joka vastaisi samaa kokoa kiinan-, japanin ja koreankielisissä (CKJ) fonteissa

Huomautus 1: Fontit, joissa on tavanomaisesta poikkeavia, kirjaimien tunnistettavuutta heikentäviä ohuita viivoja tai epätavallisia piirteitä ja ominaisuuksia, ovat vaikeampia lukea erityisesti pienikontrastisina.

Huomautus 2: Fontin koko on se koko, jolla sisältö toimitetaan. Siihen ei lasketa käyttäjän tekemää fonttikoon muutosta.

Huomautus 3: Käyttäjän näkemän merkin todellinen koko riippuu sekä sisällöntuottajan määräämästä koosta että käyttäjän näytön tai asiakassovelluksen asetuksista. Useille yleisille leipätekstifonteille pätee, että koot 14 ja 18 pistettä ovat suunnilleen vastaavia kuin 1,2 ja 1,5 em tai 120 % tai 150 % leipätekstin oletuskoosta (olettaen, että leipätekstin fontti on 100 %), mutta sisällöntuottajien täytyisi tarkistaa tämä kulloinkin käytetyn fontin tapauksessa. Kun fontit määritellään suhteellisina yksikköinä, asiakasohjelma laskee todellisuudessa näytettävän pistekoon. Kun tätä onnistumiskriteeriä arvioidaan, pistekoko tulisi selvittää asiakassovelluksesta tai laskea fontin mittojen perusteella samaan tapaan kuin asiakassovellus sen tekisi. Heikkonäköiset käyttäjät olisivat vastuussa sopivan asetuksen valitsemisesta.

Huomautus 4: Kun tekstiä käytetään fontin kokoa määrittelemättä, kohtuulliseksi oletettu fonttikoko olisi pienin fontti, jota yleisimmissä selaimissa käytetään määrittelemättömän tekstin esittämiseen. Jos tason 1 otsikko renderöidään 14 pt lihavoituna tai suurempana tyypillisimmissä selaimissa, olisi kohtuullista olettaa sen olevan suurikokoista tekstiä. Vastaavasti suhteellinen skaalaus voidaan laskea oletuskokojen perusteella.

Huomautus 5: Roman-tyyppisen tekstin pistekoot 18 ja 14 on valittu suurikokoisen tulosteen minimikokojen (14 pt) ja suuremman standardifonttikoon (18 pt) perusteella. Muille fonteille, kuten CJK-kielille, "vastaavat" koot olisivat kyseisissä kielissä käytettävä pienin isokokoisen tulosteen koko ja seuraavaksi suurin standardi isokokoinen tulostuskoko.

jargon (jargon)

sanat, joita tietyn alan ihmiset käyttävät tietyllä tavalla

Esimerkki: Sana StickyKeys on avustavan teknologian/saavutettavuuden alan jargonia.

joukko verkkosivuja (set of Web pages)

kokoelma verkkosivuja, joilla on yhteinen merkitys ja jotka ovat saman kirjoittajan, ryhmän tai organisaation tekemiä

Huomautus: Eri kieliversiot tulkittaisiin eri joukoiksi verkkosivuja.

järjestyksessä navigoitava (navigated sequentially)

määritellyssä fokuksen etenemisjärjestyksessä (elementistä toiseen) navigoitava käyttäen näppäimistörajapintaa

keskeytetty (paused)

pysäytetty käyttäjän pyynnöstä ja jatkettu vasta käyttäjän pyynnöstä

kokonäytön ikkunassa (on a full-screen window)

näkymä maksimoituna tyypillisimmän kokoisen työaseman tai kannettavan tietokoneen näytöllä

Huomautus: Koska ihmiset käyttävät tietokoneitaan tyypillisesti useita vuosia, on tätä arvioitaessa parasta olla nojautumatta viimeisimpien työasemien ja kannettavien näyttöjen resoluutioihin, mutta ottaa huomioon tyypillisten työasemien ja kannettavien näyttöjen resoluutiot useiden vuosien ajalta.

kontekstin muutokset (changes of context)

merkittävät muutokset verkkosivun sisällössä, jotka tehtäessä käyttäjän tietämättä saattavat sekoittaa käyttäjää, joka ei pysty tarkastelemaan koko sivua samanaikaisesti

Kontekstin muutoksiin luetaan muutokset seuraavissa:

  1. asiakassovelluksessa;

  2. näkymässä;

  3. fokuksessa;

  4. sisällössä, joka muuttaa verkkosivun merkitystä.

Huomautus: Sisällön muutos ei aina tarkoita kontekstin muutosta. Sisällön muutokset, kuten sisällysluettelon laajentaminen, dynaaminen menu tai sarkaimen hallinta, eivät välttämättä muuta kontekstia, elleivät ne myös muuta jotakin edellä mainituista (esim. fokusta).

Esimerkki: Uuden ikkunan avaaminen, fokuksen vaihtaminen toiselle komponentille, uudelle sivulle siirtyminen (mukaan lukien kaikki mikä näyttäisi siltä, että käyttäjä olisi siirtynyt uudelle sivulle) tai verkkosivun sisällön merkittävä uudelleenjärjestely ovat esimerkkejä kontekstin muutoksesta.

kontekstisensitiivinen opaste (context-sensitive help)

opasteteksti, joka tarjoaa parhaillaan tehtävään toimintoon liittyvää informaatiota

Huomautus: Selkeät nimilaput voivat toimia kontekstisensitiivisinä opasteina.

kontrastisuhde (contrast ratio)

(L1 + 0,05) / (L2 + 0,05), missä

Huomautus 1: Kontrastisuhteet voivat vaihdella välillä 1 ja 21 (kirjoitetaan yleensä 1:1 ja 21:1).

Huomautus 2: Koska sisällöntuottajilla ei ole määräysvaltaa käyttäjän asetuksiin tekstin renderöinnin säätämiseksi (esimerkiksi pehmennys tai reunanpehmennys [anti-aliasing]), tekstin kontrastisuhde voidaan selvittää, kun reunanpehmennys toiminto on kytketty pois päältä.

Huomautus 3: Onnistumiskriteerien 1.4.3 ja 1.4.6 tarpeista johtuen kontrasti mitataan suhteessa määriteltyyn taustaväriin, jonka päälle teksti on normaalikäytössä renderöity. Jos taustaväriä ei ole määritelty, oletetaan taustaväriksi valkoinen.

Huomautus 4: Taustaväri on sisällön määritelty väri, jonka päälle teksti on tarkoitettu normaalikäytössä renderöitäväksi. Jos tekstiväri on määritelty, mutta taustaväriä ei, kyse on virhetilanteesta, koska käyttäjän oletettu taustaväri on tuntematon eikä sitä voida arvioida kontrastin riitävyyden selvittämiseksi. Samasta syystä johtuen myös silloin, jos tekstiväriä ei ole määritelty, mutta taustaväri on, kyse on virhetilanteesta.

Huomautus 5: Kirjaimen ympärillä oleva reunus voi lisätä kontrastia, ja sitä voidaan käyttää kirjaimen ja taustan välisen kontrastin laskemiseen. Ohutta reunusta kirjaimen ympärillä käytettäisiin kuten kirjainta. Kirjaimen ympärillä oleva paksu reunus, joka peittää kirjaimen sisäiset yksityiskohdat, toimii halona ja tulkittaisiin taustaväriksi.

Huomautus 6: WCAGn ohjeidenmukaisuutta tulisi arvioida sisällön määritellyille väripareille, joita sisällöntuottaja olettaisi esiintyvän rinnakkain tyypillisessä esitystavassa. Sisällöntuottajien ei tarvitse ottaa huomioon epätavallisia esitystapoja, kuten asiakassovelluksen suorittamia värimuutoksia, paitsi silloin kun ne ovat sisällöntuottajan koodin aiheuttamia.

käyttäjän hallinnoima (user-controllable)

data, johon käyttäjien on tarkoitus päästä käsiksi

Huomautus: Tämä ei viittaa sellaisiin asioihin kuin Internetin lokitiedot tai hakukoneiden seurantadata.

Esimerkki: Käyttäjätilin nimi- ja osoitekentät.

käyttöliittymäkomponentti (user interface component)

sisällön osa, jonka käyttäjät havaitsevat yhtenä, tietyn toiminnon ohjaimena

Huomautus 1: Useat käyttöliittymäkomponentit voidaan implementoida yhden ohjelmoitavan elementin avulla. Tässä komponentit eivät ole sidottuja ohjelmointitekniikoihin, vaan pikemminkin siihen mitä käyttäjät hahmottavat erillisinä ohjaimina.

Huomautus 2: Käyttöliittymäkomponentteihin kuuluvat lomake-elementit ja linkit, kuten myös skriptien tuottamat komponentit.

Esimerkki: Appletilla on "ohjain", jota voidaan käyttää sisällössä liikkumiseen rivi kerrallaan, sivu kerrallaan tai mielivaltaisessa järjestyksessä. Koska jokaisella näistä tulisi olla nimi ja jokaisen tulisi olla asetettavissa muista riippumatta, olisi jokainen niistä "käyttöliittymäkomponentti".

laajennettu ääniselite (extended audio description)

ääniselite, joka on lisätty audiovisuaaliseen esitykseen pysäyttämällä video siten, että aikaa jää ylimääräiselle kuvaukselle

Huomautus: Tätä tekniikkaa voidaan käyttää, kun videon merkitys menetettäisiin ilman lisättyä ääniselitettä ja kun tauot keskustelussa tai kertomuksessa ovat liian lyhyitä.

lakiin perustuvat sitoumukset (legal commitments)

transaktiot, joissa henkilöön kohdistuu lakiin perustuvia velvoitteita tai etuja

Esimerkki: naimalupa, pörssikauppa (taloudellinen tai lakiin perustuva), testamentti, laina, adoptio, armeijaan kirjautuminen, jonkin tyyppinen sopimus, jne.

linkin tarkoitus (link purpose)

hyperlinkin aktivoinnista seuraavan tuloksen luonne

luonnollinen kieli (human language)

kieli, jota puhutaan, kirjoitetaan tai viitotaan (visuaalisesti tai haptisesti) ihmisille kommunikoitaessa

Huomautus: Katso myös viittomakieli.

lyhenne (abbreviation)

sanan, lausekkeen tai nimen lyhennetty muoto tai nimi silloin, kun lyhenteestä ei ole tullut kielen osa

Huomautus 1: Tämä sisältää alkukirjainlyhenteet ja akronyymit missä:

  1. alkukirjainlyhenteet lyhennettyjä muotoja, jotka on tehty sanojen tai äänteiden alkukirjaimista kyseisessä nimessä tai lausekkeessa

    Huomautus 1: Ei määritelty kaikille kielille.

    Esimerkki 1: SNCF on ranskankielinen alkukirjainlyhenne, joka sisältää alkukirjaimet nimestä Société Nationale des Chemins de Fer, Ranskan valtionrautatie.

    Esimerkki 2: ESP on alkukirjainlyhenne englanninkielisestä käsitteestä extrasensory perception.

  2. akronyymit ovat lyhennettyjä muotoja, jotka on muodostettu muiden sanojen alkukirjaimista tai osista (nimessä tai lausekkeessa), jotka voidaan ääntää sanoina

    Esimerkki: NOAA on akronyymi, joka on muodostettu sanojen National Oceanic and Atmospheric Administration in the United States alkukirjaimista.

Huomautus 2: Jotkut liikeyritykset ovat omaksuneet nimekseen termin, joka on alkujaan ollut alkukirjainlyhenne. Tällaisissa tilanteissa yrityksen nimen muodostavat ko. kirjaimet (esimerkiksi Ecma) eikä sanaa enää pidetä lyhenteenä.

mekanismi (mechanism)

prosessi tai tekniikka tuloksen saavuttamiseksi

Huomautus 1: Mekanismi voidaan nimenomaisesti tarjota tietyssä sisällössä, tai voidaan nojautua siihen, että joko alustat tai asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, tarjoavat mekanismin.

Huomautus 2: Mekanismin pitää täyttää kaikki väitetyn ohjeidenmukaisuuden tason onnistumiskriteerit.

nimi (name)

teksti, jonka avulla ohjelma voi tunnistaa verkkosisällön osan käyttäjälle

Huomautus 1: Nimi voi olla piilossa ja esitetty vain avustavalle teknologialle, kun taas nimilappu esitetään kaikille käyttäjille. Usein (mutta ei aina), nimilappu ja nimi ovat samoja.

Huomautus 2: Tämä ei liity name-attribuuttiin HTML:ssä.

nimilappu (label)

teksti tai muu komponentti, jolla on tekstivastine, joka esitetään käyttäjälle komponentin tunnistamiseksi verkkosisällössä

Huomautus 1: Nimilappu esitetään kaikille käyttäjille, kun taas nimi saattaa olla piilossa ja vain avustavan teknologian saatavissa. Useissa (muttei kaikissa) tapauksissa nimi ja nimilappu ovat samoja.

Huomautus 2: Nimilappu -termin merkitys ei ole rajoittunut HTML:n label-elementtiin.

nojautuen (johonkin teknologiaan) (relied upon [technologies that are])

sisältö ei olisi ohjeidenmukainen, jos kyseinen teknologia kytkettäisiin pois päältä tai sitä ei tuettaisi

normatiivinen (normative)

edellytetään ohjeidenmukaisuudessa

Huomautus 1: Tämän dokumentin noudattaminen voi tapahtua useilla tarkkaan määritellyillä tavoilla.

Huomautus 2: Ohjeidenmukaisuudessa ei koskaan edellytetä sisältöä, joka on määritelty "informatiiviseksi" tai "ei-normatiiviseksi".

näkymä (viewport)

objekti, jossa asiakassovellus esittää sisältöä

Huomautus 1: Asiakassovellus esittää sisältöä yhden tai useamman näkymän välityksellä. Näkymiä ovat mm. ikkunat, kehykset, kaiuttimet ja virtuaaliset suurennuslasit. Näkymä voi sisältää toisen näkymän (esimerkiksi sisäkkäiset kehykset). Asiakassovelluksen synnyttämät käyttöliittymäkomponentit kuten syötepyynnöt, menut ja huomioviestit eivät ole näkymiä.

Huomautus 2: Tämä määritelmä perustuu resurssiin User Agent Accessibility Guidelines 1.0 Glossary.

näppäimistörajapinta (keyboard interface)

ohjelmiston käyttämä rajapinta näppäimistöltä annetun syötteen vastaanottamiseen

Huomautus 1: Näppäimistörajapinta tarjoaa mahdollisuuden välittää näppäimistöltä saatua syötettä ohjelmiin, vaikka alkuperäinen teknologia ei sisällä näppäimistöä.

Esimerkki: Kosketusnäytöllä varustetussa PDA-laitteessa on näppäimistörajapinta osana käyttöjärjestelmää samoin kuin liitäntä ulkoiseen näppäimistöön. PDA-laitteen sovellukset voivat käyttää rajapintaa saadakseen näppäimistösyötettä joko ulkoiselta näppäimistöltä tai muista sovelluksista, jotka tarjoavat simuloidun näppäimistötulosteen, kuten käsialaa tai puhetta tunnistavat ohjelmat, joissa on "näppäimistöä emuloiva" toiminnallisuus.

Huomautus 2: Sovelluksen (tai sen osien) käyttö näppäimistöltä ohjattavan hiiriemulaattorin avulla, kuten MouseKeys, ei vastaa näppäimistörajapinnan käyttöä, koska ohjelman käyttö tapahtuu kohdistinlaitteen rajapinnan eikä näppäimistörajapinnan välityksellä.

ohjeidenmukainen vaihtoehtoinen versio (conforming alternate version)

versio, joka

  1. on ohjeidenmukainen suunnitellulla tasolla, ja

  2. tarjoaa saman informaation ja toiminnallisuuden samalla luonnollisella kielellä, ja

  3. on yhtä ajan tasalla kuin sisältö, joka ei ole ohjeidenmukainen ja

  4. jolle ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa:

    1. ohjeidenmukaiseen versioon voidaan päästä sivulta, joka ei ole ohjeidenmukainen, saavutettavuudeltaan tuetun mekanismin välityksellä, tai

    2. versioon, joka ei ole ohjeidenmukainen, voidaan päästä vain ohjeidenmukaisesta versiosta käsin, tai

    3. versioon, joka ei ole ohjeidenmukainen, voidaan päästä vain sellaiselta ohjeidenmukaiselta sivulta, joka myös tarjoaa mekanismin ohjeidenmukaiseen versioon pääsemiseksi.

Huomautus 1: Tässä määritelmässä "voidaan päästä vain" tarkoittaa, että on olemassa jokin mekanismi, kuten ehdollinen uudelleenohjaus, joka estää käyttäjää "pääsemästä" (lataamasta) sivulle, joka ei ole ohjeidenmukainen, paitsi jos käyttäjä on juuri tullut ohjeidenmukaiselta sivulta.

Huomautus 2: Vaihtoehtoisen version ei tarvitse vastata alkuperäistä sivu sivulta (vaihtoehtoinen ohjeidenmukainen versio voi esimerkiksi koostua useista sivuista).

Huomautus 3: Jos useita kieliversioita on saatavilla, niin ohjeidenmukainen vaihtoehtoinen versio vaaditaan jokaiselle tarjotulle kielelle.

Huomautus 4: Vaihtoehtoiset versiot voivat palvella eri teknologioita tai käyttäjäryhmiä. Jokaisen version tulisi olla niin ohjeidenmukainen kuin mahdollista. Yhden version tulisi noudattaa ohjeita täysin, jotta ohjeidenmukaisuuden vaatimus 1 täyttyisi.

Huomautus 5: Ohjeidenmukaisen vaihtoehtoisen version ei tarvitse sijaita samalla alueella tai edes samalla verkkosivustolla, kunhan se on yhtä vapaasti saatavilla kuin versio, joka ei ole ohjeidenmukainen.

Huomautus 6: Vaihtoehtoisia versioita ei tulisi sekoittaa täydentävään sisältöön, joka tukee alkuperäistä sivua ja parantaa ymmärrettävyyttä.

Huomautus 7: Tietyn sisällön puitteissa käyttäjän asetusten muuttaminen ohjeidenmukaisen version luomiseksi on hyväksyttävä toimintaperiaate päästä toiseen versioon, kunhan menetelmä asetusten muuttamiseksi on saavutettavuudeltaan tuettu.

Katso Understanding Conforming Alternate Versions

ohjeidenmukaisuus (conformance)

annetun standardin, ohjeen tai määrityksen kaikkien vaatimusten täyttäminen

ohjelmallisesti asetettu (programmatically set)

ohjelmiston asettama käyttäen asiakassovelluksen tukemia menetelmiä, mukaan lukien avustavat teknologiat

ohjelmallisesti selvitetty linkkikonteksti (programmatically determined link context)

lisäinformaatiota, joka voidaan ohjelmallisesti selvittää linkin ja tekstin merkityssuhteiden perusteella ja esittää käyttäjille eri modaliteetein

Esimerkki: HTML:ssä englanninkielisestä linkistä ohjelmallisesti selvitettävä informaatio sisältää tekstin, joka on samassa kappaleessa, listassa tai taulukon solussa kuin kyseessä oleva linkki tai joka on sellaisen taulukon otsikkosolussa, johon kyseessä olevan linkin sisältämä taulukon solu liittyy.

Huomautus: Koska näytönlukijat tulkitsevat välimerkkejä, voivat ne myös tarjota kontekstin nykyisen lauseen perusteella silloin, kun fokus on kyseisessä lauseessa sijaitsevassa linkissä.

ohjelmallisesti selvitettävä (programmatically determined)

ohjelmiston selvitettävissä käyttäjän toimittamasta datasta siten, että erilaiset asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat hankkia ja esittää tämän informaation käyttäjille eri modaliteetein

Esimerkki 1: Selvitetty merkkauskielestä niiden elementtien ja attribuuttien perusteella, joihin tyypillisellä avustavalla teknologialla on suora pääsy.

Esimerkki 2: Selvitetty kielen, joka ei ole merkkauskieli, teknologiakohtaisten tietorakenteiden perusteella ja välitetty avustavalle teknologialle sellaisen saavutettavuuden ohjelmointirajapinnan (API) avulla, jota tyypilliset avustavat teknologiat tukevat.

oikea lukemisjärjestys (correct reading sequence)

mikä tahansa sanojen ja kappaleiden esitysjärjestys, joka ei muuta sisällön merkitystä

olennainen (essential)

poistettaessa muuttaisi merkittävästi sisällön informaatiota tai toiminnallisuutta eikä informaatiota ja toiminnallisuutta voida tavoittaa muulla ohjeidenmukaisella tavalla

osio (section)

itsenäinen osa kirjoitettua sisältöä, joka käsittelee yhtä tai useampaa asiaan liittyvää aihetta ja ajatusta

Huomautus: Osio voi koostua yhdestä tai useammasta kappaleesta ja sisältää grafiikkaa, taulukoita, listoja ja alaosioita.

pelkkä audio (audio-only)

aikasidonnainen esitys, joka sisältää vain audiota (ei videota eikä vuorovaikutusta)

pelkkä video (video-only)

aikasidonnainen esitys, joka sisältää vain videota (ei audiota eikä vuorovaikutusta)

prosessi (process)

sarja käyttäjän suorittamia toimenpiteitä, joista jokaista tarvitaan toiminnon loppuunsaattamiseen

Esimerkki 1: Ostossivuston verkkosivujen onnistunut käyttö vaatii käyttäjää tarkastelemaan vaihtoehtoisia tuotteita, hintoja ja tarjouksia, valitsemaan tuotteita, lähettämään tilauksen, kirjoittamaan toimitustiedot ja antamaan maksutiedot.

Esimerkki 2: Käyttäjätunnuksen rekisteröintisivu vaatii Turingin kokeen onnistuneen suorittamisen ennen kuin rekisteröintilomakkeeseen pääsee käsiksi.

rakenne (structure)
  1. Tapa, jolla verkkosivun osat on järjestetty suhteessa toisiinsa; ja

  2. Tapa, jolla kokoelma verkkosivuja on järjestetty.

reaaliaikainen tapahtuma (real-time event)

tapahtuma, joka a) tapahtuu katselun kanssa samaan aikaan ja b) joka ei ole täysin sisällön tuottama

Esimerkki 1: Suora verkkolähetys (joka tapahtuu samaan aikaan kuin katselu eikä ole tallennettu).

Esimerkki 2: On-line huutokauppa, jossa ihmiset tekevät tarjouksia (joka tapahtuu samaan aikaan kuin katselu).

Esimerkki 3: Ihmiset keskinäisessä vuorovaikutuksessa virtuaalimaailmassa avatarien avulla (joka ei ole täysin sisällön tuottamaa ja joka tapahtuu samaan aikaan kuin katselu).

rooli (role)

teksti tai numero, jonka avulla ohjelmisto voi tunnistaa verkkosisällön komponentin toiminnallisuuden

Esimerkki: Numero, joka kertoo toimiiko kuva hyperlinkkinä, nappina tai valintaruutuna.

saavutettavuudeltaan tuettu (accessibility supported)

käyttäjien avustavien teknologioiden sekä selainten ja muiden asiakassovellusten saavutettavuusominaisuuksien tukema

Jotta verkkosisältöteknologian (tai teknologian ominaisuuden) käyttö voidaan määritellä saavutettavuudeltaan tuetuksi, täytyy verkkosisältöteknologian (tai ominaisuuden) täyttää molemmat kohdat 1 ja 2:

  1. Käyttäjän avustavan teknologian (AT) pitää tukea tapaa, jolla verkkosisällön teknologiaa käytetään. Tämä tarkoittaa, että teknologian käyttötavan yhteensopivuus käyttäjien avustavan teknologian kanssa on testattu luonnollisen kielen sisällöillä,

    JA

  2. Verkkosisällön teknologialle pitää olla käyttäjien saatavissa olevia asiakasohjelmia. Tämä tarkoittaa, että ainakin yksi seuraavasta neljästä lausumasta pitää paikkansa:

    1. Teknologiaa tuetaan alun perin laajalti saatavissa olevissa asiakasohjelmissa, jotka ovat myös saavutettavuudeltaan tuettuja (kuten HTML ja CSS);

      TAI

    2. Teknologiaa tuetaan laajalti saatavissa olevassa plugin-in-laajennuksessa, joka on myös saavutettavuudeltaan tuettu;

      TAI

    3. Sisältö on saatavissa suljetussa ympäristössä, kuten yliopiston tai liikeyrityksen verkossa, missä teknologian vaatima ja organisaation käyttämä asiakassovellus on myös saavutettavuudeltaan tuettu;

      TAI

    4. Teknologiaa tukevat asiakassovellukset ovat saavutettavuudeltaan tuettuja ja ovat ladattavissa tai ostettavissa tavalla, joka:

      • ei maksa enempää henkilölle, jolla on vamma tai rajoite, kuin henkilölle, joilla ei ole vammaa tai rajoitetta ja

      • henkilön, jolla on vamma tai rajoite, on yhtä helppo löytää ja hankkia kuin henkilön, jolla vammaa tai rajoitetta ei ole.

Huomautus 1: WCAG-työryhmä tai W3C eivät määrittele mitä tai kuinka paljon avustavien teknologioiden täytyy tukea tietyn verkkoteknologian käyttöä, jotta se voitaisiin luokitella saavutettavuudeltaan tuetuksi. (Katso Level of Assistive Technology Support Needed for "Accessibility Support".)

Huomautus 2: Verkkoteknologioita voidaan käyttää tavoilla, jotka eivät ole saavutettavuudeltaan tuettuja, kunhan niiden käyttöön ei nojauduta, ja kun sivu kokonaisuudessaan täyttää ohjeidenmukaisuuden vaatimukset, mukaan lukien Ohjeidenmukaisuuden vaatimus 4: Vain saavutettavuudeltaan tuettuja tapoja käyttää teknologioita ja Ohjeidenmukaisuuden vaatimus 5: Häiriöttömyys.

Huomautus 3: Kun verkkoteknologiaa käytetään tavalla, joka on "saavutettavuudeltaan tuettu", se ei tarkoita, että koko teknologia tai kaikki teknologian käyttötavat olisivat sitä. Useimmista teknologioista, mukaan lukien HTML, puuttuu tuki ainakin yhdelle piirteelle tai käyttötavalle. Sivut noudattavat WCAG:ia vain, jos WCAG-vaatimusten täyttämiseksi voidaan nojautua saavutettavuudeltaan tuettuihin teknologian käyttötapoihin.

Huomautus 4: Viitattaessa verkkosisällön teknologioihin, joista on saatavilla useita versioita, tuetut versiot tulisi määritellä.

Huomautus 5: Eräs tapa, jolla sisällöntuottajat voivat tunnistaa saavutettavuudeltaan tuettuja teknologian käyttötapoja, on tutustua käyttötapoihin, joiden on vahvistettu olevan saavutettavuudeltaan tuettuja. (Katso Understanding Accessibility-Supported Web Technology Uses.) Sisällöntuottajat, yritykset, teknologiatoimittajat ja muut voivat dokumentoida saavutettavuudeltaan tuettuja tapoja käyttää verkkoteknologioita. Dokumentaatiossa tulisi kuitenkin kaikkien teknologioiden käyttötapojen täyttää edellä kuvattu saavutettavuudeltaan tuetun teknologian määritelmä.

sama suhteellinen järjestys (same relative order)

sama asema suhteessa muihin osioihin

Huomautus: Osioiden ajatellaan olevan samassa suhteellisessa järjestyksessä siitäkin huolimatta, että muita osioita lisätään alkuperäiseen järjestykseen tai poistetaan siitä. Esimerkiksi laajennettava navigaatiomenu voi lisätä ylimääräisen tarkkuustason tai toissijainen navigointiosio voidaan lisätä menuun lukemisjärjestyksessä.

sama toiminnallisuus (same functionality)

tuottaa käytettäessä saman lopputuloksen

Esimerkki: Yhdellä verkkosivulla olevalla lähetyspainikkeella "Etsi" ja toisella verkkosivulla olevalla lähetyspainikkeella "Hae", saattaa molemmilla olla syötekenttä termin antamiseksi ja lista verkkosivulla olevista, lähetettyyn termiin liittyvistä teemoista. Tässä tapauksessa lähetyspainikkeilla olisi sama toiminnallisuus, mutta ne olisivat nimetty epäjohdonmukaisesti.

sisältö (verkkosisältö) (content [Web content])

informaatio ja aistinvarainen kokemus, joka viestitään käyttäjälle asiakassovellusta käyttäen, mukaan lukien sisällön rakenteen, esitystavan ja vuorovaikutukset määrittävä koodi tai merkkaus

suhteellinen luminanssi (relative luminance)

minkä tahansa väriavaruuden pisteen suhteellinen kirkkaus, normalisoitu arvoon 0 tummimmalle mustalle ja arvoon 1 kirkkaimmalle valkoiselle

Huomautus 1: Värin suhteellinen luminanssi määritellään sRGB-väriavaruudelle seuraavasti: L = 0,2126 * R + 0,7152 * G + 0,0722 * B missä R, G ja B määritellään seuraavasti:

  • jos RsRGB <= 0,03928 niin R = RsRGB/12,92 muutoin R = ((RsRGB+0,055)/1,055) ^ 2,4

  • jos GsRGB <= 0,03928 niin G = GsRGB/12,92 muutoin G = ((GsRGB+0,055)/1,055) ^ 2.4

  • jos BsRGB <= 0,03928 niin B = BsRGB/12,92 muutoin B = ((BsRGB+0,055)/1,055) ^ 2,4

ja RsRGB, GsRGB, ja BsRGB määritellään seuraavasti:

  • RsRGB = R8bit/255

  • GsRGB = G8bit/255

  • BsRGB = B8bit/255

Merkki "^" on potenssiinkorotusoperaattori. (Kaava on peräisin lähteistä [sRGB] ja [IEC-4WD]).

Huomautus 2: Lähes kaikki tänä päivänä käytetyt järjestelmät, joita käytetään verkkosisällön tarkasteluun, olettavat sRGB-koodauksen. Ellei ole tiedossa, että muuta väriavaruutta käytetään sisällön käsittelyyn ja esittämiseen, sisällöntuottajien tulisi arvioida saavutettavuutta sRGB-väriavaruutta käyttäen. Jos käytössä on muita väriavaruuksia, katso Understanding Success Criterion 1.4.3.

Huomautus 3: Jos ditterointia (dithering, suom.huom.) tapahtuu toimituksen jälkeen, niin käytetään lähdetiedon väriarvoa. Väreille, jotka on ditteroitu lähteessä, tulisi käyttää ditteroitujen värien keskiarvoja (keskimääräinen R, keskimääräinen G, ja keskimääräinen B).

Huomautus 4: Saatavilla on työkaluja, jotka suorittavat automaattisesti kontrastin ja välkkymisen testeihin liittyvät laskelmat.

Huomautus 5: Saatavilla on englanninkielinen MathML-versio suhteellisen luminanssin määritelmästä, katso MathML version of the relative luminance definition.

suhteet (relationships)

sisällön tiettyjen osien väliset yhteydet, joilla on jokin merkitys

suora (live)

reaalimaailman tapahtumasta taltioitu informaatio, joka lähetetään vastaanottajalle korkeintaan lähetykseen kuluvalla aikaviiveellä

Huomautus 1: Lähetyksen aikaviive on lyhyt (yleensä automatisoitu) viive, jota käytetään esimerkiksi siksi, että lähettimellä olisi aikaa varastoida informaatiota sujuvaa lähetystä varten tai sensuroida audio (tai video) -lähetystä, mutta joka ei tarjoa riittävästi aikaa merkittävään editointiin.

Huomautus 2: Jos informaatio on täysin tietokoneen tuottamaa, kyseessä ei ole suora lähetys.

synkronoitu media (synchronized media)

Audio tai video, joka informaation esittämiseksi on synkronoitu toisen formaatin kanssa tai joka on synkronoitu yhdessä aikasidonnaisten vuorovaikutteisten komponenttien kanssa, paitsi jos media on tekstin mediavastine, joka on selvästi merkitty sellaiseksi

syötevirhe (input error)

käyttäjän syöttämä informaatio, jota ei hyväksytä

Huomautus: Tämä sisältää:

  1. Informaation, jota verkkosivu vaatii, mutta jota käyttäjä ei syötä

  2. Informaation, jonka käyttäjä on syöttänyt, mutta joka ei täytä datan formaatille tai arvoalueille asetettuja vaatimuksia

tallennettu (prerecorded)

informaatio, joka ei ole suorana lähetettävää

teknologia (verkkosisältö) (technology [Web content])

mekanismi, jonka avulla koodataan ohjeita asiakassovellusten esitettäväksi, soitettavaksi tai toteutettavaksi.

Huomautus 1: Näissä ohjeissa käytettyinä, "verkkoteknologia" ja sana "teknologia" (yksin käytettynä), molemmat viittaavat verkkosisältöteknologioihin.

Huomautus 2: Verkkosisältöteknologioihin voidaan lukea merkkauskielet, dataformaatit tai ohjelmointikielet, joita sisällöntuottajat käyttävät yksin tai yhdistelminä tuottaakseen loppukäyttäjän käyttökokemuksia, jotka vaihtelevat staattisista verkkosivuista synkronoituihin mediaesityksiin ja dynaamisiin verkkosovelluksiin.

Esimerkki: Tyypillisiä esimerkkejä verkkosisältöteknologioista ovat HTML, CSS, SVG, PNG, PDF, Flash ja JavaScript.

teksti (text)

jono merkkejä, joka voidaan ohjelmallisesti selvittää, kun jono ilmaisee jotakin luonnollisella kielellä

tekstilohkot (blocks of text)

enemmän kuin yksi lause tekstiä

tekstin mediavastine (media alternative for text)

media, joka ei esitä enempää informaatiota kuin mitä tekstiin jo sisältyy (suoraan tai tekstivastineiden muodossa)

Huomautus: Tekstin mediavastine on tarjolla niille, jotka hyötyvät tekstin vaihtoehtoisesta esitystavasta. Tekstin mediavastineet voivat olla pelkkää audiota, pelkkää videota (mukaan lukien viittomista esittävä video) tai audiota ja videota.

tekstitys (captions)

synkronoitu visuaalinen vastine tai tekstivastine sekä puhutulle että ei-puhutulle ääni-informaatiolle, jota tarvitaan mediasisällön ymmärtämiseen

Huomautus 1: Tekstitys on pelkän dialogin perusteella kuvaan liitetyn tekstin kanssa samanlaista, paitsi että tekstitys ei välitä vain puhutun dialogin keskustelun sisältöä, vaan myös vastineita dialogiin sisältymättömälle ääni-informaatiolle, jota tarvitaan ohjelmasisällön ymmärtämiseen, mukaan lukien äänitehosteet, musiikki, nauru, puhujan tunnistaminen ja sijainti.

Huomautus 2: Erikseen talletetut tekstitykset (Closed Captions) ovat vastaavanlaisia ja voidaan kytkeä päälle ja pois joissakin toistolaitteissa.

Huomautus 3: Ns. poltetut tekstitykset (Open Captions) ovat tekstitystä, jota ei voida kytkeä pois päältä. Esimerkiksi, jos tekstitys on visuaalisesti vastaavaa tekstiä esittävien kuvien kanssa videoon upotettuna.

Huomautus 4: Tekstityksen ei pitäisi haitata tai peittää oleellista ääni- tai kuvainformaatiota.

Huomautus 5: Joissakin maissa tekstitystä kutsutaan kuvaan liitettäväksi tekstiksi (subtitle).

Huomautus 6: Ääniselitteet voidaan, mutta niitä ei tarvitse, tekstittää, sillä ne ovat kuvauksia tiedosta, joka on jo esillä visuaalisessa muodossa.

tekstivastine (text alternative)

Teksti, joka on ohjelmallisesti liitetty ei-tekstuaaliseen sisältöön tai johon on viitattu tekstistä, joka on ohjelmallisesti liitetty ei-tekstuaaliseen sisältöön. Ohjelmallisesti liitetty teksti on tekstiä, jonka sijainti voidaan ohjelmallisesti selvittää ei-tekstuaalisesta sisällöstä.

Esimerkki: Kaaviokuva on selitetty tekstimuotoisena kaaviota seuraavassa kappaleessa. Kaavion lyhyt tekstivastine ilmoittaa, että selitys on saatavilla kaavion jälkeen.

Huomautus: Katso Understanding Text Alternatives saadaksesi lisätietoja.

tekstiä esittävä kuva (image of text)

teksti, joka on renderöity ei-tekstuaaliseen muotoon (esim. kuvaksi) tietyn visuaalisen efektin tuottamiseksi

Huomautus: Tämä ei tarkoita tekstiä, joka on osa merkitsevää muuta sisältöä esittävää kuvaa.

Esimerkki: Henkilön nimi nimilapussa, joka näkyy valokuvassa.

tietty aistinvarainen kokemus (specific sensory experience)

aistinvarainen kokemus, joka ei ole yksinomaan esteettinen ja joka ei pääasiallisesti välitä tärkeää informaatiota tai toteuta toiminnallisuutta

Esimerkki: Esimerkkeihin luetaan huiluesitys, visuaaliset taideteokset, jne.

toiminnallisuus (functionality)

prosessit ja lopputulokset, jotka ovat saavutettavissa käyttäjän suorittamien toimintojen avulla

täydentävä sisältö (supplemental content)

ylimääräinen sisältö, joka havainnollistaa tai selkiyttää ensisijaista sisältöä

Esimerkki 1: Verkkosivun ääniversio.

Esimerkki 2: Monimutkaisen prosessin havainnollistus.

Esimerkki 3: Kappale, joka tarjoaa yhteenvedon tutkimuksen tuloksista ja suosituksista.

täyttää onnistumiskriteerin (satisfies a success criterion)

onnistumiskriteeriä ei arvioida arvoksi "epätosi" sovellettaessa sivuun

vastine aikasidonnaiselle medialle (alternative for time-based media)

dokumentti, joka sisältää asianmukaisesti järjestettyjä tekstikuvauksia aikasidonnaisesta visuaalisesta ja auditiivisestä informaatiosta sekä tarjoaa tavan saavuttaa mikä tahansa aikasidonnaisen vuorovaikutuksen tulos

Huomautus: Näytönkaappausvideo, jota on käytetty synkronoidun mediasisällön luomiseksi, täyttäisi tämän määritelmän ainoastaan mikäli se korjattaisiin tarkasti vastaamaan lopullista synkronoitua mediaa editoinnin jälkeen.

verkkosivu (Web page)

ei-upotettu resurssi, joka on saatu yhden URI:n perusteella HTTP:tä käyttäen, sekä mitkä tahansa muut resurssit, joita on käytetty renderöinnissä tai tarkoitettu renderöitäväksi yhdessä sen kanssa asiakassovelluksessa

Huomautus 1: Vaikkakin mitä tahansa "muita resursseja" renderöitäisiin yhdessä ensisijaisen resurssin kanssa, niitä ei välttämättä renderöitäisi samanaikaisesti.

Huomautus 2: Näiden ohjeidenmukaisuuden arvioinnin takia resurssin täytyy olla "ei-upotettu" ohjeidenmukaisuuden puitteissa, jotta sitä pidettäisiin verkkosivuna.

Esimerkki 1: Verkkodokumentti sisältäen kaikenlaisia upotettuja kuvia ja mediaa.

Esimerkki 2: Verkkosähköpostiohjelma, joka on rakennettu käyttäen Asynchronous JavaScript ja XML (AJAX) -tekniikoita. Ohjelma sijaitsee täysin osoitteessa http://example.com/mail, mutta sisältää tulevan postin inbox-laatikon, alueen osoitetiedoille sekä kalenterin. Annetut linkit tai nappulat aikaansaavat inbox-, osoite- tai kalenterinäkymän esittämisen, mutta eivät muuta URI:a tai sivua kokonaisuutena.

Esimerkki 3: Mukautettava portaalisivusto, missä käyttäjät voivat valita esitettävän sisällön eri sisältömoduulien joukosta.

Esimerkki 4: Kun siirryt osoitteeseen "http://shopping.example.com/" selaimessasi, saavut elokuvanomaiseen vuorovaikutteiseen ostosympäristöön, missä liikut visuaalisesti ympäri kauppaa, vetäen tuotteita ympärilläsi olevista hyllyistä edessäsi olevaan visuaaliseen ostoskärryyn. Tuotteen napsauttaminen käynnistää tuote-esittelyn ja esittää tuotekuvauksen vieressä leijuvana esitteenä. Tämä voisi olla yhdestä sivusta koostuva verkkopalvelu tai vain yksi sivu verkkopalvelussa.

video (video)

liikkuvien tai peräkkäisten kuvien teknologia

Huomautus: Video voi koostua animoiduista tai valokuvatuista kuvista tai molemmista

viittomakieli (sign language)

kieli, joka käyttää merkitysten välittämiseen käsien liikkeiden, kasvonilmeiden tai vartalon asentojen yhdistelmiä

viittomakielinen tulkkaus (sign language interpretation)

kielen, yleensä puhutun kielen, käännös viittomakielelle

Huomautus: Oikeat viittomakielet ovat riippumattomia kieliä, jotka eivät liity saman maan tai alueen puhuttuihin kieliin.

vilkkuminen (blinking)

kahden visuaalisen tilan vaihtelu tavalla, jonka tarkoituksena on vetää huomiota puoleensa

Huomautus: Katso myös välähdys. On mahdollista, että jokin on riittävän suuri ja vilkkuu riittävän kirkkaasti sopivalla taajuudella siten, että se voidaan luokitella myös välähdykseksi.

visuaalisesti mukautettava (visually customized)

fontti, koko, väri ja tausta voidaan määrätä

välähdys (flash)

kaksi vastakkaista suhteellisen luminanssin muutosta, jotka voivat aiheuttaa sairauskohtauksia joillekin ihmisille silloin, kun muutokset ovat tarpeeksi voimakkaita ja sopivalla taajuusalueella

Huomautus 1: Katso yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvot saadaksesi informaatiota sellaisista välähdyksistä, jotka eivät ole sallittuja.

Huomautus 2: Katso myös vilkkuminen.

yksinomaan koriste (pure decoration)

vain esteettisen tarkoituksen takia, ei välitä informaatiota eikä sisällä toiminnallisuutta

Huomautus: Teksti on yksinomaan koristeellista mikäli sanat voidaan järjestää tai vaihtaa muuttamatta niiden merkitystä.

Esimerkki: Sanakirjan kansisivu, jonka taustalla on satunnaisia sanoja hyvin vaalealla tekstillä.

yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvot (general flash and red flash thresholds)

välähdys tai nopeasti muuttuva kuvasarja on alle raja-arvon (eli sisältö läpäisee), jos jokin seuraavista pitää paikkansa:

  1. yhden sekunnin aikana tapahtuu enintään kolme yleistä välähdystä ja/tai enintään kolme punaista välähdystä; tai

  2. samanaikaisesti tapahtuvien välähdysten yhteenlaskettu ala ei tavanomaisella katseluetäisyydellä ole enempää kuin 0,006 steradiaania yhdenkään 10 -asteen näkökentän sisällä näytöllä (25% kaikista 10 -asteen näkökentistä näytöllä)

missä:

  • Yleinen välähdys määritellään kahtena vastakkaisena suhteellisen luminanssin muutoksena, joka on 10% tai enemmän suhteellisen luminanssin maksimiarvosta, missä tummemman kuvan suhteellinen luminanssi on alle 0,80 ja missä "kaksi vastakkaista muutosta" tarkoittaa kirkastumista, jota seuraa tummentuminen, tai tummentumista, jota seuraa kirkastuminen, ja

  • Punainen välähdys määritellään parina vastakkaisia muutoksia, joissa esiintyy kirkasta punaista.

Poikkeus: Raja-arvoa ei ylitä hienojakoinen ja muodoltaan tasapainoinen välkkyminen kuten valkoinen kohina tai sellainen vaihteleva shakkikuvio, jonka "ruutujen" sivut ovat pienempiä kuin 0,1 astetta (näkökentässä tyypillisellä katseluetäisyydellä).

Huomautus 1: Tyypilliselle ohjelmistolle tai verkkosisällölle hyvän arvion 10 asteen näkökentästä standardilla näyttökoolla ja katseluetäisyydellä (esim. 15-17 tuuman näytöllä 56-66 senttimetrin etäisyydellä) tarjoaa millä tahansa kohtaa näyttöä oleva 341 x 256 pikselin suorakaide, kun sisältöä tarkastellaan 1024 x 769 pikselin tarkkuudella. (Samaa sisällön rendreröintiä esittävät korkeamman resoluution näytöt tuottavat pienempiä ja turvallisempia kuvia, joten raja-arvojen määrittelyssä käytetään pienempiä resoluutioita.)

Huomautus 2: Muutos on suhteellisen luminanssin (tai suhteellisen luminanssin/värin punaisessa välähdyksessä) vaihtelu kahden vierekkäisen huipun ja laakson välillä suhteellisen luminanssin kuvaajassa (tai suhteellisen luminanssin/värin punaisessa välähdyksessä) ajan suhteen. Välähdys koostuu kahdesta vastakkaisesta muutoksesta.

Huomautus 3: Nykyinen työmääritelmä liittyen käsitteeseen "kaksi vastakkaista muutosta, joissa esiintyy kirkasta punaista" on R/(R+ G + B) >= 0,8 joko toiselle tai molemmille tiloille kussakin muutoksessa, ja muutos arvossa (R-G-B)x320 on > 20 molemmissa muutoksissa (termin (R-G-B)x320 negatiiviset arvot asetetaan nollaksi). Arvot R, G, B vaihtelevat välillä 0-1 kuten "suhteellisen luminanssin" määritelmässä. [HARDING-BINNIE]

Huomautus 4: Saatavilla on työkaluja, jotka suorittavat analyysin näytöltä kaapatusta videosta. Työkaluja ei kuitenkaan tarvita tämän ehdon arvioimiseen, jos välähdyksiä tapahtuu korkeintaan 3 kertaa sekunnissa. Sisältö läpäisee automaattisesti (katso huomautukset 1 ja 2 edellä).

yleisesti ottaen epäselvä käyttäjille (ambiguous to users in general)

merkitystä ei voida selvittää linkistä eikä kaikesta käyttäjälle linkin kanssa samanaikaisesti esitettävästä verkkosivulla olevasta informaatiosta (eli lukijat, joilla ei ole vammaa tai rajoitetta, eivät tietäisi mitä linkki tekisi ennen kuin he aktivoisivat sen)

Esimerkki: Sana guava on seuraavassa lauseessa linkki: "Guava on eräs merkittävimmistä vientituotteistamme". Linkki voisi johtaa guavan määritelmään, taulukkoon, jossa luetellaan viedyn guavan määrä tai valokuvaan, joka esittää ihmisiä viljelemässä guavaa. Ennen linkin aktivoimista kaikki lukijat olisivat epävarmoja asiasta eikä henkilö, jolla on jokin vamma tai rajoite, olisi tässä yhtään muita epäedullisemmassa asemassa.

ääniselite (audio description)

ääniraitaan liitetty selitys, joka kuvaa tärkeitä visuaalisia yksityiskohtia, joiden ymmärtäminen ei ole mahdollista pelkästään alkuperäisen ääniraidan perusteella

Huomautus 1: Videon ääniselite tarjoaa informaatiota toiminnasta, hahmoista, näkymän muutoksista, näytöllä näkyvästä tekstistä ja muusta visuaalisesta sisällöstä.

Huomautus 2: Standardinmukaisessa ääniselitteessä tulkkaus liitetään dialogin taukojen kohtiin. (Katso myös laajennettu ääniselite.)

Huomautus 3: Kun kaikki videon informaatio on jo saatavilla olemassa olevan audion puitteissa, lisätyt ääniselitteet eivät ole tarpeellisia.

Huomautus 4: Kutsutaan myös "videon kuvailuksi" tai "kuvailutulkkaukseksi".

Liite B: Kiitokset

Tämä osio on informatiivinen.

Tämä julkaisu on rahoitettu osittain liittovaltion rahoituksella, rahoittajina Yhdysvaltojen liittovaltion opetusministeriö ja National Institute on Disability and Rehabilitation Research (NIDRR), sopimusnumerolla ED05CO0039. Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä edusta Yhdysvaltojen liittovaltion opetusministeriön mielipiteitä tai käytäntöjä, eivätkä viittaukset tuotenimiin, kaupallisiin tuotteisiin tai organisaatioihin tarkoita Yhdysvaltojen liittovaltion hallituksen suosituksia.

Lisätietoja osallistumisesta verkkosisällön saavutettavuusohjeiden työryhmän (WCAG WG) työhön on saatavilla työryhmän kotisivulla (ks. Working Group home page).

WCAG-työryhmän aktiiviset jäsenet julkaisuajankohtana

  • Bruce Bailey (U.S. Access Board)

  • Frederick Boland (NIST)

  • Ben Caldwell (Trace R&D Center, University of Wisconsin)

  • Sofia Celic (W3C Invited Expert)

  • Michael Cooper (W3C)

  • Roberto Ellero (International Webmasters Association / HTML Writers Guild)

  • Bengt Farre (Rigab)

  • Loretta Guarino Reid (Google)

  • Katie Haritos-Shea

  • Andrew Kirkpatrick (Adobe)

  • Drew LaHart (IBM)

  • Alex Li (SAP AG)

  • David MacDonald (E-Ramp Inc.)

  • Roberto Scano (International Webmasters Association / HTML Writers Guild)

  • Cynthia Shelly (Microsoft)

  • Andi Snow-Weaver (IBM)

  • Christophe Strobbe (DocArch, K.U.Leuven)

  • Gregg Vanderheiden (Trace R&D Center, University of Wisconsin)

Muut aikaisemmin aktiiviset WCAG-työryhmän jäsenet ja muut WCAG 2.0-työhön osallistuneet

Shadi Abou-Zahra, Jim Allan, Jenae Andershonis, Avi Arditti, Aries Arditi, Mike Barta, Sandy Bartell, Kynn Bartlett, Marco Bertoni, Harvey Bingham, Chris Blouch, Paul Bohman, Patrice Bourlon, Judy Brewer, Andy Brown, Dick Brown, Doyle Burnett, Raven Calais, Tomas Caspers, Roberto Castaldo, Sambhavi Chandrashekar, Mike Cherim, Jonathan Chetwynd, Wendy Chisholm, Alan Chuter, David M Clark, Joe Clark, James Coltham, James Craig, Tom Croucher, Nir Dagan, Daniel Dardailler, Geoff Deering, Pete DeVasto, Don Evans, Neal Ewers, Steve Faulkner, Lainey Feingold, Alan J. Flavell, Nikolaos Floratos, Kentarou Fukuda, Miguel Garcia, P.J. Gardner, Greg Gay, Becky Gibson, Al Gilman, Kerstin Goldsmith, Michael Grade, Jon Gunderson, Emmanuelle Gutiérrez y Restrepo, Brian Hardy, Eric Hansen, Sean Hayes, Shawn Henry, Hans Hillen, Donovan Hipke, Bjoern Hoehrmann, Chris Hofstader, Yvette Hoitink, Carlos Iglesias, Ian Jacobs, Phill Jenkins, Jyotsna Kaki, Leonard R. Kasday, Kazuhito Kidachi, Ken Kipness, Marja-Riitta Koivunen, Preety Kumar, Gez Lemon, Chuck Letourneau, Scott Luebking, Tim Lacy, Jim Ley, William Loughborough, Greg Lowney, Luca Mascaro, Liam McGee, Jens Meiert, Niqui Merret, Alessandro Miele, Mathew J Mirabella, Charles McCathieNevile , Matt May, Marti McCuller, Sorcha Moore, Charles F. Munat, Robert Neff, Bruno von Niman, Tim Noonan, Sebastiano Nutarelli, Graham Oliver, Sean B. Palmer, Sailesh Panchang, Nigel Peck, Anne Pemberton, David Poehlman, Adam Victor Reed, Chris Ridpath, Lee Roberts, Gregory J. Rosmaita, Matthew Ross, Sharron Rush, Gian Sampson-Wild, Joel Sanda, Gordon Schantz, Lisa Seeman, John Slatin, Becky Smith, Jared Smith, Neil Soiffer, Jeanne Spellman, Mike Squillace, Michael Stenitzer, Jim Thatcher, Terry Thompson, Justin Thorp, Makoto Ueki, Eric Velleman, Dena Wainwright, Paul Walsch, Takayuki Watanabe, Jason White.

Liite C: Lähteet

Tämä osio on informatiivinen.

CAPTCHA
The CAPTCHA Project, Carnegie Mellon University. The project is online at http://www.captcha.net.
HARDING-BINNIE
Harding G. F. A. and Binnie, C.D., Independent Analysis of the ITC Photosensitive Epilepsy Calibration Test Tape. 2002.
IEC-4WD
IEC/4WD 61966-2-1: Colour Measurement and Management in Multimedia Systems and Equipment - Part 2.1: Default Colour Space - sRGB. May 5, 1998.
sRGB
"A Standard Default Color Space for the Internet - sRGB," M. Stokes, M. Anderson, S. Chandrasekar, R. Motta, eds., Version 1.10, November 5, 1996. A copy of this paper is available at http://www.w3.org/Graphics/Color/sRGB.html.
UNESCO
International Standard Classification of Education, 1997. A copy of the standard is available at http://www.unesco.org/education/information/nfsunesco/doc/isced_1997.htm.
WCAG10
Web Content Accessibility Guidelines 1.0, G. Vanderheiden, W. Chisholm, I. Jacobs, Editors, W3C Recommendation, 5 May 1999, http://www.w3.org/TR/1999/WAI-WEBCONTENT-19990505/. The latest version of WCAG 1.0 is available at http://www.w3.org/TR/WAI-WEBCONTENT/.