Verkkopalveluiden saavutettavuus

Tiivistelmä: Saavutettavuus on verkkosisällön ominaisuus, jonka ansiosta erilaiset käyttäjät voivat käyttää sisältöä erilaisissa käyttötilanteissa, erilaisia laitteita ja asiakasohjelmia hyödyntäen. Word Wide Web Consortiumin (W3C) saavutettavuusohjeet asettavat kansainvälisen standardin verkkosisällön saavutettavuudelle. Ohjeet on suunniteltu erilaiset käyttötilanteet ja Web-arkkitehtuurin teknologiat huomioiden. Ohjeet kuitenkin määrittelevät saavutettavuuden yksittäistä toteutusteknologiaa yleisemmällä tasolla. Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi ohjeiden perusidea W3C-työn viitekehyksessä ja pohditaan asiaan liittyvien standardien soveltamista käytännössä.

Kalvo 1 / 14:

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011

Kalvo 2 / 14:

Johdanto

Verkkopalvelun saavutettavuus on palvelun laadullinen ominaisuus joka ”mahdollistaa käytön” tai ”vähentää käytön esteitä”
Käytännön työssä keskeisessä roolissa ovat W3C:n ohjeet Web-teknologioiden saavutettavasta soveltamisesta
Tämän esityksen tavoite on luonnehtia W3C:n saavutettavuustyötä ja verkkosaavutettavuuden ohjeita

Kalvo 3 / 14:

World Wide Web Consortium (W3C)

W3C kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita (”One Web”, ks. w3.org)
Perustettu vuonna 1994, johtaja Tim Berners-Lee
- Spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmistoja sekä työkaluja (esim. HTML, XML, WAI, Mobiili Web)
- Standardit saatavilla verkossa ilmaiseksi, selkeä patenttikäytäntö
- Noin 320 jäsenorganisaatiota -- tervetuloa mukaan! (Ks. W3C Suomen toimisto)

Kalvo 4 / 14:

W3C:n Web-infrastruktuuri

Standarditeknologioiden pino: W3C on toistaiseksi julkaissut lähes 200 standardia. Standardit noudattavat pinomaista arkkitehtuuria. On erittäin tärkeää että esim. verkkosisällön saavutettavuusohjeita ja verkkosisällön teknisiä standardeja kehitetään koordinoidusti. Pelkät saavutettavuusohjeet eivät yksin paljoa auttaisi ellei toteutusteknologia tukisi niitä.

Kalvo 5 / 14:

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Verkkosisällön käyttökonteksti saattaa vaihdella suuresti:
- Käyttäjä, päätelaite, asiakasohjelma, avustava teknologia, apuohjelmat, tehtävä, eri sovellukset, ...
Saavutettavuus on (sovelluksen) ominaisuus joka ”mahdollistaa käytön” tai ”vähentää käytön esteitä”
- Laiteriippumattomuuden tavoite on samanlainen: ”sama toiminnallinen käyttökokemus” kontekstista riippumatta

Kalvo 6 / 14:

Verkkosisältö ja välineet

WAI:n teknisen osa-alueen jäsennys: Käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi vain selainten, mediasoittimien ja avustavan teknologian avulla. Kehittäjät tarvitsevat tuotantovälineitä ja evaluointivälineitä. WAI käsittää ohjeita tuotantoon, sisältöön ja asiakasohjelmiin liittyen. Ohjeiden taustalla on kytkös standardoitujen toteutusteknologioiden kanssa.

Kalvo 7 / 14:

Erityyppisiä ohjeita

Pelkkä ”sisällön saavutettavuus” ei riitä
Verkkosisältöä käytetään asiakasovelluksella:
- Myös asiakasohjelmien tulee olla saavutettavia
- Sisältö voi välittyä käyttäjälle saavutettavasti vain, mikäli asiakasohjelma voi ohjelmallisesti selvittää (tai lukea) sisällön
Asiakasohjelma tukee vain tiettyjä teknologioita (esim. HTML). Tuki uusille teknologioille voi olla mahdollista erilaisten laajennusten avulla:
- Teknologioita tulee käyttää tavoilla, jotka ovat saavutettavuudeltaan tuettuja. (Teknologia se-ja-se itsessään ei juuri takaa saavutettavuutta)
Sisältö tuotetaan sisällöntuotantovälineellä:
- Myös tuotantovälineiden tulee olla saavutettavia. Niiden tulisi myös ohjatusti tuottaa saavutettavaa sisältöä
Hyvistä yrityksistä huolimatta, joskus tulee virheitä. Saavutettavuus edellyttää siten jatkuvaa arviointi- ja kehitysprosessia

Kalvo 8 / 14:

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0
- Kansainvälinen Web-standardi vuodelta 2008 (korvaa version 1.0)
- Yleispätevä ohje ja minimitaso monentyyppisen verkkosisällön saavutettavuudesta
- Ohjeistus on kirjoitettu yksittäistä toteutustekniikkaa abstraktimmalla tasolla (ei esim. ”pelkkä HTML-ohje”)
Ks. virallinen suomenkielinen käännös: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0

Kalvo 9 / 14:

Periaatteet, esimerkkejä ohjeista

Havaittavuus:
- Esim. ”Tarjoa ei-tekstuaaliselle sisällölle tekstitystä ja tekstivastineita (ml. video ja audio)”
Hallittavuus:
- Esim. ”Tarjoa kaikki toiminnot myös näppäimistöä käyttäen”
Ymmärrettävyys:
- Esim. ”Tuota sisältöä, joka esitetään ja jota käytetään ennustettavilla tavoilla”
Lujatekoisuus:
- Esim. ”Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien teknologioiden kanssa”

Kalvo 10 / 14:

Soveltaminen

Kaksi keskeistä käyttötapaa:
- Saavutettavan sisällön suunnittelu
- Jo toteutetun sisällön saavutettavuuden arviointi. (Huomaa että epäkohtien korjaaminen edellyttää usein sisällön tuotantoprosessin kehittämistä.)
Ohjeita voidaan soveltaa esim. W3C-arviointiprosessin mukaan (ks. Evaluating Web Sites for Accessibility)

Kalvo 11 / 14:

Sanoista tekoihin

Miten saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa käytännössä?
- Asian tiedostaminen, todellisten käyttäjien huomioiminen
- Virheiden korjaaminen ja saavutettavuuden suunnittelu jo etukäteen
- Saavutettavuusominaisuuden huomioiminen osana sovellusten luonnollista vaatimusmäärittelyä (kuten esim. laiteriippumattomuus tai tietoturva)
- Sovellusten jatkuva kehittäminen

Kalvo 12 / 14:

Ei pelkkää W3C-työtä

W3C:n työ asettaa kansainvälisen standardin verkkosaavutettavuudelle
- esim. WCAG 2.0 ei suoraan ota kantaa sovellusten erityiskysymyksiin (esim. opetus, kaupankäynti, ohjelmistojen asentaminen, jne.)
Hyvää ja tasa-arvoista suunnittelua edistävät Suomessa myös mm. JHS-suositukset sekä Suomen Design for All

Kalvo 13 / 14:

Lopuksi

W3C:n saavutettavuusohjeet auttavat tekemään hyvälaatuisia verkkopalveluita
- Verkkosisältö, asiakassovellukset, sisällöntuotantovälineet
Saavutettavuuden toteutuminen edellyttää haasteiden tiedostamista ja konkreettisia toimenpiteitä
Kiitos!
- Jäikö jokin asia askarruttamaan? (Ota yhteyttä: Ossi Nykänen, ossi@w3.org)

Kalvo 14 / 14:

Liite A: Lyhenteitä

ATAG: Authoring Tool Accessibility Guidelines
HTML: Hypertext Markup Language
UAAG: User Agent Accessibility Guidelines
W3C: World Wide Web Consortium
WAI: Web Accessibility Iniative
WCAG: Web Content Accessibility Guidelines
XML: Extensible Markup Language

Verkkopalveluiden saavutettavuus