Kalvo 1 / 14:

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011
Kalvo 2 / 14:

Johdanto

  • Verkkopalvelun saavutettavuus on palvelun laadullinen ominaisuus joka ”mahdollistaa käytön” tai ”vähentää käytön esteitä”
  • Käytännön työssä keskeisessä roolissa ovat W3C:n ohjeet Web-teknologioiden saavutettavasta soveltamisesta
  • Tämän esityksen tavoite on luonnehtia W3C:n saavutettavuustyötä ja verkkosaavutettavuuden ohjeita
Kalvo 3 / 14:

World Wide Web Consortium (W3C)

  • W3C kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita (”One Web”, ks. w3.org)
  • Perustettu vuonna 1994, johtaja Tim Berners-Lee
    • Spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmistoja sekä työkaluja (esim. HTML, XML, WAI, Mobiili Web)
    • Standardit saatavilla verkossa ilmaiseksi, selkeä patenttikäytäntö
    • Noin 320 jäsenorganisaatiota -- tervetuloa mukaan! (Ks. W3C Suomen toimisto)
Kalvo 4 / 14:

W3C:n Web-infrastruktuuri

Standarditeknologioiden pino:  W3C on toistaiseksi julkaissut lähes 200 standardia. Standardit noudattavat pinomaista arkkitehtuuria. On erittäin tärkeää että esim. verkkosisällön saavutettavuusohjeita ja verkkosisällön teknisiä standardeja kehitetään koordinoidusti. Pelkät saavutettavuusohjeet eivät yksin paljoa auttaisi ellei toteutusteknologia tukisi niitä.
Kalvo 5 / 14:

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

  • Verkkosisällön käyttökonteksti saattaa vaihdella suuresti:
    • Käyttäjä, päätelaite, asiakasohjelma, avustava teknologia, apuohjelmat, tehtävä, eri sovellukset, ...
  • Saavutettavuus on (sovelluksen) ominaisuus joka ”mahdollistaa käytön” tai ”vähentää käytön esteitä”
    • Laiteriippumattomuuden tavoite on samanlainen: ”sama toiminnallinen käyttökokemus” kontekstista riippumatta
Kalvo 6 / 14:

Verkkosisältö ja välineet

WAI:n teknisen osa-alueen jäsennys: Käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi vain selainten, mediasoittimien ja avustavan teknologian avulla. Kehittäjät tarvitsevat tuotantovälineitä ja evaluointivälineitä. WAI käsittää ohjeita tuotantoon, sisältöön ja asiakasohjelmiin liittyen. Ohjeiden taustalla on kytkös standardoitujen toteutusteknologioiden kanssa.
Kalvo 7 / 14:

Erityyppisiä ohjeita

  • Pelkkä ”sisällön saavutettavuus” ei riitä
  • Verkkosisältöä käytetään asiakasovelluksella:
    • Myös asiakasohjelmien tulee olla saavutettavia
    • Sisältö voi välittyä käyttäjälle saavutettavasti vain, mikäli asiakasohjelma voi ohjelmallisesti selvittää (tai lukea) sisällön
  • Asiakasohjelma tukee vain tiettyjä teknologioita (esim. HTML). Tuki uusille teknologioille voi olla mahdollista erilaisten laajennusten avulla:
    • Teknologioita tulee käyttää tavoilla, jotka ovat saavutettavuudeltaan tuettuja. (Teknologia se-ja-se itsessään ei juuri takaa saavutettavuutta)
  • Sisältö tuotetaan sisällöntuotantovälineellä:
    • Myös tuotantovälineiden tulee olla saavutettavia. Niiden tulisi myös ohjatusti tuottaa saavutettavaa sisältöä
  • Hyvistä yrityksistä huolimatta, joskus tulee virheitä. Saavutettavuus edellyttää siten jatkuvaa arviointi- ja kehitysprosessia
Kalvo 8 / 14:

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet

Kalvo 9 / 14:

Periaatteet, esimerkkejä ohjeista

  • Havaittavuus:
    • Esim. ”Tarjoa ei-tekstuaaliselle sisällölle tekstitystä ja tekstivastineita (ml. video ja audio)”
  • Hallittavuus:
    • Esim. ”Tarjoa kaikki toiminnot myös näppäimistöä käyttäen”
  • Ymmärrettävyys:
    • Esim. ”Tuota sisältöä, joka esitetään ja jota käytetään ennustettavilla tavoilla”
  • Lujatekoisuus:
    • Esim. ”Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien teknologioiden kanssa”
Kalvo 10 / 14:

Soveltaminen

  • Kaksi keskeistä käyttötapaa:
    • Saavutettavan sisällön suunnittelu
    • Jo toteutetun sisällön saavutettavuuden arviointi. (Huomaa että epäkohtien korjaaminen edellyttää usein sisällön tuotantoprosessin kehittämistä.)
  • Ohjeita voidaan soveltaa esim. W3C-arviointiprosessin mukaan (ks. Evaluating Web Sites for Accessibility)
Kalvo 11 / 14:

Sanoista tekoihin

  • Miten saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa käytännössä?
    • Asian tiedostaminen, todellisten käyttäjien huomioiminen
    • Virheiden korjaaminen ja saavutettavuuden suunnittelu jo etukäteen
    • Saavutettavuusominaisuuden huomioiminen osana sovellusten luonnollista vaatimusmäärittelyä (kuten esim. laiteriippumattomuus tai tietoturva)
    • Sovellusten jatkuva kehittäminen
Kalvo 12 / 14:

Ei pelkkää W3C-työtä

  • W3C:n työ asettaa kansainvälisen standardin verkkosaavutettavuudelle
    • esim. WCAG 2.0 ei suoraan ota kantaa sovellusten erityiskysymyksiin (esim. opetus, kaupankäynti, ohjelmistojen asentaminen, jne.)
  • Hyvää ja tasa-arvoista suunnittelua edistävät Suomessa myös mm. JHS-suositukset sekä Suomen Design for All
Kalvo 13 / 14:

Lopuksi

  • W3C:n saavutettavuusohjeet auttavat tekemään hyvälaatuisia verkkopalveluita
    • Verkkosisältö, asiakassovellukset, sisällöntuotantovälineet
  • Saavutettavuuden toteutuminen edellyttää haasteiden tiedostamista ja konkreettisia toimenpiteitä
  • Kiitos!
    • Jäikö jokin asia askarruttamaan? (Ota yhteyttä: Ossi Nykänen, ossi@w3.org)
Kalvo 14 / 14:

Liite A: Lyhenteitä

  • ATAG: Authoring Tool Accessibility Guidelines
  • HTML: Hypertext Markup Language
  • UAAG: User Agent Accessibility Guidelines
  • W3C: World Wide Web Consortium
  • WAI: Web Accessibility Iniative
  • WCAG: Web Content Accessibility Guidelines
  • XML: Extensible Markup Language