W3C Suomen toimisto

Etusivu / Raporttiarkisto

W3C pähkinänkuoressa

ARTIKKELI 14.1.2003
Ossi Nykänen (ossi@w3.org)
W3C Suomen toimisto

Tiivistelmä. Tämä artikkeli kuvaa tiiviissä muodossa W3C:n tavoitteen, organisatorisen rakenteen sekä työprosessin. Artikkeli on tarkoitettu antamaan yleiskuva W3C:stä, eikä siihen tule suhtautua normatiivisena lähteenä.

Artikkeli on kirjoitettu hypertekstimuotoisena ja se löytyy sähköisessä muodossa W3C Suomen toimiston kotisivuilta osoitteesta http://www.w3c.tut.fi/reports/2003/0113aboutw3c/.

HUOM: Dokumentin asiasisältöä on viimeksi päivitetty 29.7.2003 (suosituspolun ja teknisten dokumenttien statuksen sekä aktiviteettilistan päivitys).

Sisällysluettelo

1 Johdanto
2 Tavoite
3 Toiminta-ajatus
4 Organisaatio
5 Toiminta
6 Suositukset
7 Teknologiat
8 Lopuksi

1 Johdanto

World Wide Web Consortium (W3C) [en] kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita (spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmistoja sekä työkaluja). Työn tavoitteena on ohjata Webin kehittymistä täyteen mittaansa tiedonvälityksen, kaupankäynnin, kommunikaation ja yhteisymmärryksen foorumina.

2 Tavoite

Internetin varaan rakentuva maailmanlaajuinen Web on laaja ja monimutkainen järjestelmä. Sen käyttöön liittyy sekä teknisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä. Toimivan Webin perusta on kuitenkin sen tekninen toteutus. Erityisesti Webin perustekniikan on oltava standardoitua, muuten seurauksena on ei-toivottua lokeroitumista, joka haittaa sekä Webin käyttäjiä että Web-sovellusten ja -palveluiden kehittäjiä.

W3C:n työn keskeinen muoto on ns. suositusten (recommendation) asettaminen. Suositukset ovat huolellisen valmistelutyön tuloksia jotka ohjaavat Webin kehittymistä tarjoamalla konkreettisia ja tarkkoja pelisääntöjä yhteisen toiminnan tueksi.

Suurin osa W3C:n suosituksista on luonteeltaan teknisiä eli ne ohjaavat jonkin välineen toteuttamista tai käyttöä. Tyypillisiä välineitä ovat esim. WWW-selain, tekstinkäsittelyohjelma tai vektorigrafiikkaa esittävä kuvankäsittelyohjelma tai jokin näiden osa. Koska W3C-teknologiat ovat varsin yleiskäyttöisiä, pyritään työssä yleensä myös toteutusten modulaarisuuteen, eli siihen, että kerran toteutettu ohjelmiston osa voidaan monistaa ja ottaa lähes sellaisenaan käyttöön myös osana muita ohjelmistoja. Esimerkiksi vektorikuvan piirtävä ohjelmakomponentti sopii moneen käyttöön.

Suosituksen noudattaminen takaa että eri toimijoiden työ on yhteensopivaa, esimerkiksi Web-sivut näkyvät eri selaimissa oikein, hajautettujen ohjelmien välinen viestiliikenne toimii ja dokumenttien koneellinen lukeminen onnistuu ongelmitta. Suositukset toimivat näin siis eräänlaisina standardeina.

Webin toimivuuden näkökulmasta on tärkeää että yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni. Hyvä tekniikka ei yksin vielä riitä: tarvitaan suosituksia jotka ohjaavat tekniikan käyttöä. Hyvät standardit ovat luonteeltaan rajapintoja: pysyviä töpseleitä, joilla sisäisesti erilaisia ja kehittyviä välineitä voidaan yhdistää toisiinsa.

3 Toiminta-ajatus

Koska Web koskettaa monia toimijoita, pitää sitä standardoivan tahon olla aidosti kansainvälinen ja vaikutusvaltainen. W3C tarjoaa Webin parissa työskenteleville organisaatioille merkittävän puolueettoman foorumin jonka välityksellä tehdä töitä ja vaikuttaa. W3C:n voima on sen laajuudessa sekä siinä, että se kokoaa yhteen erityyppisiä toimijoita. Tyyppiesimerkkejä W3C-jäsenorganisaatiosta ovat esim. tutkimusyksikkö, liikeyritys, korkeakoulu, käyttäjäorganisaatio ja julkishallinnon yksikkö.

W3C kehittää Webiä kaikille. W3C ei toimi vain yksittäisten jäsentensä eduksi, vaan toiminnallaan pyrkii yhteisymmärryksessä varmistamaan että Webin perustan kehitystyö on järkevää ja pitkäjänteistä. W3C:n toimintaa ohjaamaan on sovittu tiettyjä peruspäämääriä ja yleisiä tavoitteita joita ovat mm.

Roolinsa mukaisesti W3C:n tehtäväksi on asetettu luoda asiantunteva visio Webistä (isolla W:llä), suunnitella sen tekniikka hyvälle pohjalle ja standardoida Webin rakennuspalat kaikkien käyttöön. (Ks. W3C Mission [en].)

W3C-jäsenen näkökulmasta työ voi tavoitteista riippuen olla käytännössä esim. standardien kehitystyötä (standardointi), oman toimialan näkökulman mukaan tuomista (asiantuntijuus), uuden teknologian kehitystyötä (tutkimustyö) tai organisaation omalle toiminnalle tärkeiden avainteknologioiden kehityksen seuraamista (teknologiaseuranta). Käytännössä työ on jotain näiden välistä, näkyvyyttä sekä tehokasta alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista.

Vaikka W3C ei itsessään harjoita liiketoimintaa, voivat sen jäsenet niin tehdä. W3C:n yleiset tavoitteet eivät ole ristiriidassa esim. liiketoiminnan tavoitteiden kanssa: standardointi laajentaa markkinoita ja laadukkaista, yhteensopivista tuotteista pitävät kaikki.

4 Organisaatio

W3C:n selkärangan muodostavat sen jäsenet (ks. W3C members [en]). Tätä nykyä W3C:llä on noin 400 jäsenorganisaatiota ympäri maailmaa (ks. The list of current W3C Members [en]). Suurin osa jäsenistä sijaitsee ns. teollistuneissa maissa.

Hallinnollisesti W3C:n toiminnasta vastaa kolme tutkimusinstituuttia Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa (ns. W3C Hosts): MIT Laboratory for Computer Science (MIT LCS) [en] Yhdysvalloissa, European Research Consortium for Informatics and Mathematics (ERCIM) [en] Ranskassa ja Keio University [en] Japanissa. Lisäksi 13 W3C-aluetoimistoa (mm. Suomi ja Ruotsi [se]) täydentävät toimintaa omalla alueellaan (ks. W3C Offices [en]).

W3C:n jatkuvasta toiminnasta vastaa n. 70 henkilön vahvuinen W3C-tiimi (W3C Team [en]). Osa tiimistä huolehtii W3C:n hallinnosta, (suurin) osa taas teknisistä erityis- ja asiantuntijatehtävistä. W3C:n puhemies (chairman) huolehtii W3C:n toiminnasta organisaationa, johtaja (director) puolestaan toiminnan sisällöstä sekä työn yhteisistä tavoitteista ja toimii esittelijänä. W3C:n johtajana toimii Webin keksijä ja kehittäjä, Tim Berners-Lee.

W3C:llä on seuraavia toimielimiä: ohjausryhmä (Advisory Committee [en], AC), neuvoa-antava tukiryhmä (Advisory Board [en], AB) sekä tekninen ohjausryhmä (Technical Advisory Group [en], TAG).

Ohjausryhmä koostuu W3C-jäsenorganisaatioiden nimeämistä edustajista. Se seuraa W3C:n työtä ja mm. arvioi tärkeät toimintaehdotukset. Tukiryhmä neuvoo W3C-tiimiä mm. hallinto- ja lakiasioihin liittyen. Tukiryhmään kuuluu puhemiehen lisäksi yhdeksän vaaleilla valittua jäsentä. Tekninen ohjausryhmä puolestaan seuraa Web-arkkitehtuurin kehitystä kokonaisuutena. Se selventää ja luonnehtii Web-arkkitehtuurin käsitteitä ja osaltaan koordinoi työtä myös W3C:n toiminta-alueen ulkopuolella. Tekniseen ohjausryhmään kuuluu johtajan lisäksi kahdeksan jäsentä joista viisi on ohjausryhmän valitsemia.

Eri sidosryhmät ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa sähköpostitse ja puhelimen välityksellä. Yhteiseksi W3C:n kieleksi on sovittu maailman valtakieli englanti. Toimintaan liittyy myös tapaamisia, esim. ohjausryhmä kutsutaan koolle kahdesti vuodessa. Vuosittain eri paikoissa järjestettävät ohjausryhmän kokoukset ovat asiapitoisia mutta myös värikkäitä tapahtumia joihin kokoontuvat W3C-tiimin ohella myös merkittävien liikeyritysten, järjestöjen ja tutkimusyksiköiden edustajat (ks. People of the W3C [en] ja W3C Members [en]).

Vaikka W3C:n työn lopputulokset ovat kehittäjien vapaasti käytettävissä, edellyttää organisaation sisällä toimiminen sen jäsenyyttä. Käytännössä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia [en] voidaan tälla tavoin lisätä ja toisaalta rajoittaa esim. ei-jäsenten pääsyä eri työryhmien sisäisiin tietoihin. (Ks. liittyminen jäseneksi.)

Tapa jolla W3C toimii, on avoimesti kirjattu ns. prosessidokumenttiin (Process Document [en]). Tämä dokumentti on vapaasti kaikkien saatavilla. Ensivaikutelman byrokraattisuudesta huolimatta W3C on varsin linjakas organisaatio, jonka toiminnan pääpaino on itse asiassa eli Webin kehittämisessä.

5 Toiminta

W3C on erittäin aktiivinen organisaatio. Organisoidakseen työtä, W3C-tiimi jakaa toiminnan neljän toimialueen (domain [en]) kesken. Toimialueita ovat

Työn perustan muodostavat erilaiset aktiviteetit (activity). Aktiviteetteja on useita kymmeniä (W3C Activities [en]). Esimerkkejä aktiviteeteistä ovat mm. HTML [en] (Hypertext Markup Language), XML [en] (Extensible Markup Language), grafiikka [en] (Graphics) ja WAI-tekniikka [en] (WAI Technical Activity).

Aktiviteetit sisältävät yhden tai useamman työryhmän (working group) jotka vastaavat varsinaisesta työnteosta eli esim. ohjelmien ja teknisten dokumenttien tuottamisesta. Työryhmään kuuluu tyypillisesti kymmenkunta jäsentä, suurin osa W3C-jäsenorganisaatioiden nimeämiä työntekijöitä. Kuten aktiviteeteille, myös työryhmille on perustamisen yhteydessä nimetty tietyt resurssit ja aikataulu (ns. charter) jonka puitteissa tavoitteellista työtä tehdään.

Teknisten dokumenttien ja erityisesti suositusten ohella W3C:n työryhmät tuottavat myös ohjeita (esim. saavutettavuusaloitteeseen liittyvä ohjeistus [en]) sekä erilaisia ohjelmistoja (esim. validaattorit [en], Amaya-selain [en] ja Jigsaw-palvelin [en]). Nämä kirjaavat asiantuntijayhteisön tietoa käyttökelpoiseen muotoon sekä tarjoavat perustan käyttää ja testata uusia teknologioita.

W3C:n toiminta on luonteeltaan dynaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia aktiviteettejä käynnistetään tarpeen mukaan ja valmistuneita päätetään. Tarvittaessa myös W3C-prosessidokumenttia kehitetään ajan myötä.

W3C arkistoi kaikki työnsä tulokset ja kerää esim. tekniset dokumentit (ks. W3C Technical Reports and Publications [en]), avoimen lähdekoodin ohjelmistot (ks. Open Source Releases [en]), julkiset uutis- ja keskusteluryhmät (ks. Mailing List and Archive Usage @ W3C [en]) sekä W3C-uutiset (ks. W3C news [en]) verkkoon vapaasti kaikkien saataville. Tämä lisäksi W3C tarjoaa jäsentensä käyttöön maailmanlaajuisen intranetin (vain jäsenille, ks. Member Home Page [en]).

6 Suositukset

W3C tuottaa runsaasti erilaisia dokumentteja ja asiakirjoja. Työryhmän tuottama tekninen dokumentti voi päätyä W3C-suositukseksi ns. suosituspolkua noudattaen (ks. W3C Recommendation Track Process [en]).

Aloite suosituksen tekemiselle syntyy esim. W3C-jäsenen ehdotuksesta. Asiaa tutkitaan ja asiasta kirjoitetaan (erilaisten vaatimusmäärittelyjen ohjaamana) huolellisesti laadittu tekninen dokumentti joka julkaistaan kommentointia varten nimikkeellä working draft (WD). Kyseessä on tällöin selvästi työryhmän sisäisen työn tuottama, keskeneräinen dokumentti. Tämän julkaiseminen mahdollistaa työn kommentoinnin mutta ei tarkoita että dokumentilla olisi koko W3C:n tuki takanaan.

Kun dokumenttia valmisteleva työryhmä on mielestään valmis, working draft -spesifikaatiosta pyydetään lopullista kokonaispalautetta (last call announcement). Kun palaute on arvioitu ja otettu työssä huomioon, voidaan dokumentti julkaista statuksella candidate recommendation (CR), minkä tarkoituksena on koota palautetta ja toteutuskokemuksia myös W3C:n ulkopuolelta. Mikä työ etenee hyvin, voidaan työ julkaista tämän jälkeen statuksella proposed recommendation (PR) jolloin W3C:n johtaja pyytää työlle W3C:n ohjausryhmän virallista hyväksyntää. Jos ja kun tämä saadaan, on dokumentti saavuttanut W3C-suosituksen (recommendation) statuksen ja sillä on W3C:n tuki takanaan.

Kaikki dokumentit eivät automaattisesti päädy suosituksiksi. Tekninen dokumentti voidaan missä tahansa suosituspolun vaiheessa "palauttaa" takaisin työpöydälle working draft (WD) -dokumentiksi tai se voidaan julkaista työryhmämuistiona (working group note). Nämä dokumentit kirjaavat talteen arvokasta työtä mutta W3C ei erityisesti suosita niiden käyttöä. Työryhmät voivat julkaista muistioita myös suoraan, ilman working draft -välivaihetta.

W3C voi myös muokata olemassa olevaa suositusta. Tällöin päivitys- tai muokkaustyön tulokset esitetään statuksella proposed edited recommendation ja mikäli ne hyväksytään, päivitetty tai muokattu spesifikaatio julkaistaan taas suosituksen (recommendation) statuksella. Myös kokonaisen suosituksen kumoaminen on mahdollista. Tällöin ko. spesifikaation statukseksi asetetaan rescinded recommendation.

W3C saattaa julkaista spesifikaatioita myös muuten kuin edellä kuvatun suosituspolun suoraviivaisena osana. Muita teknisiä dokumentteja voidaan julkaista esim. jäsenten tai W3C-tiimin aloitteesta (member submission, team submission). Nämä julkaisut kokoavat yhteen W3C-yhteisön työtä, tarjoten esim. lähde- ja referenssimateriaalia tulevien spesifikaatioiden perustaksi.

Kaikki W3C-dokumentit (myös suosituspolun dokumentit) on koottu nähtäville W3C:n sivulle W3C Technical Reports and Publications [en]. Tiivis luettelo W3C-suosituksista löytyy W3C Suomen toimiston kotisivuilta, kuten myös tätä kattavampi W3C-suositusarkisto.

7 Teknologiat

W3C työskentelee Internetin ja Web-sovelluskehittäjien välimaastossa. Koska kyse on pitkälti perustekniikoista, löytyy W3C-teknologioille sovelluskohteita myös Webin "ulkopuolelta".

W3C työskentelee mm. seuraavien asioiden parissa:

Tarkempia tietoja löydät eri aktiviteettien kotisivuilta, ks. esim. Accessibility · CSS · CSS Validator · Device Independence · DOM · HTML · HTML Tidy · HTML Validator · HTTP · Internationalization · MathML · Multimodal · P3P · PICS · PNG · Quality Assurance · RDF · Semantic Web · SMIL · SVG · Timed Text · URI/URL · Voice · WAI · WebCGM · Web Services · XForms · XHTML · XML · XML Base · XML Key Management · XML Link (XLink) · XML Query · XML Schema · XPath · XPointer · XSL

Lista aktiviteeteistä ei kerro mitä kaikkea W3C on tehnyt tai tulee jatkossa tekemään; se kertoo mitä W3C on tekemässä juuri nyt. Uusia aktiviteettejä käynnistyy ajan kuluessa ja jo valmistuneita päätetään. Kaikki W3C-aktiviteetit löytyvät W3C:n kotisivuilta (ks. W3C Activities [en]).

8 Lopuksi

W3C perustettiin vuonna 1994 ohjaamaan Webin kehittymistä täyteen mittaansa. Työ on ollut menestyksekästä ja jatkuu yhä. Seuraavan sukupolven Webkin on jo ovella: yhtenäisen XML-kieliopin varaan rakentuva informaatioavaruus jonka sisältöä ja merkitystä myös tietokoneet osaavat apunamme tulkita. Tulevaisuus on siitä mielenkiintoinen asia että sitä tehdään jo tänään.

Lisätietoja W3C:stä ja sen toiminnasta löydät esim. seuraavista lähteistä:


Viimeksi päivitetty: 29.7.2003 (w3c@cs.tut.fi); linkkejä korjattu 20.2.2006

Valid XHTML 1.0!